Senkkerin laajennus

Paikallisen lehden juttu alueen laajennuksesta, tai paremminkin teknisen lautakunnan kannanotosta laajennuksen YVA-selvityksestä oli lyhyen jutun arvoinen.

Lautakunta ei ollut viitsinyt perehtyä asiaan ilmeisesti ollenkaan, vaan oli uskonut konsultteja kritiikittömästi. Pitänee taas kerran ottaa päättäjiin yhteyttä ja vaatia perusteluja lausunnolleen. Voihan toki olla niinkin, että toimittaja oli poiminut yksittäisen lautakunnan jäsenen, ehkä puheenjohtanan, mielipiteen ja laittanut sen lehteen sellaisenaan.

Tuo minua mietityttämään jäänyt kohta lehtijutusta oli paluukuormien ylistys. Jutusta sai sellaisen kuvan, että lautakunta puoltaa Senkkerin laajennusta nimenomaan siksi, että alueelle tulevan ylijäämämaakuorman jälkeen lava pestään ja paluukuormassa viedään sitten kiviainesta takaisin työmaalle. Erinomainen idea, mutta valitettavan kaukana käytännöstä.

Yleensä työmailta ajetaan ensin ylijäämämaat pois ja vasta sitten tuodaan tarvittavat murskeet. Ja Senkkerin hankkeessakin on ideana louhia ensin kalliota ja täyttää vasta sen jälkeen syntynyt kuoppa ylijäämämailla. Miksi sitten lehden jutussa nimenomaan paluukuormia korostettiin? Voisiko kyseessä olla toimittajan provosointiyritys?

Ainakin minä provosoiduin, vaikka taannoin joku herra isoherra kehotti olemaan provosoitumatta. YVA konsultit voivat nyt etsiä esimerkkejä näistä työmaista, joille ylijäämämaan poiskuljetuksen paluukuormana tulee kiviaineksia. Ellei niitä löydy, ilmoittakoot sitten tiedotusvälineissä epäonnistuneensa YVA-selvityksen teossa tältä osalta.

Koska näitä paluukuormia korostetaan, tulee pohtia Senkkerin alueen toimintaa uudessa valossa. Rakennustyömaalle ei siis saa toimittaa kiviaineksia, ellei sieltä ensin tuoda ylijäämämaita samalla autolla toiseen suuntaan. Ja nimenomaan puhtaita ylijäämämaita, jota hakemuksessa myöskin korostetaan.

No tähän ei kukaan usko, en minäkään. Halusin vaan tuoda kolikon kääntöpuolen näkyviin. Näissä selvityksissähän konsultit tuovat esiin vain positiivisia asioita ja hieman liioitellen. Negatiiviset asiat sitten pyritään piilottamaan sivulauseisiin, tai jopa kyseenalaistamaan haitat vetoamalla esimerkiksi jonkun aiemman päätöksen syntymekanismiin, kuten Gungkärrin pähkinäpensaslehdon suojelupäätöksen osalta.

Kuinkahan moni teknisen lautakunnan jäsenistä oikeasti luki Senkkerin YVA-selostuksen läpi ennen lausunnon antamista? Oliko heillä siihen edes riittävästi aikaa? Valitettavasti esittelijät käyttävät valtaansa tarkoitushakuisesti tuomalla asiat päätettäväksi kovin lyhyellä perehtymisajalla. Ehdotin kasvatus- ja koulutuslautakunnassa, että saisimme seuraavan kokouksen esityslistan kulloisenkin kokouksen yhteydessä. Ei käynyt, koska asioita tulee niin paljon, että niitä ei muuten ehdi käsitellä. Kuitenkin viimeinen kokouksemme peruttiin, koska ei ollut asioita esityslistalla.

Tänä tietotekniikan aikana ei luulisi olevan vaikeata lähettää sähköpostilla tietoa lautakunnan jäsenille vaikka joka ikisestä erillisestä asiasta sitä mukaa kun ne on valmisteltu. Tämä lisäisi lautakunnan jäsenten mahdollisuutta ottaa asioista selvää ja perehtyä kyseiseen asiaan. Vai onko tarkoituskin, että lautakuntaa yritetään pitää pimennossa viimeiseen mahdolliseen hetkeen, jolloin esittelijän ehdotus ehkä menee helpommin läpi?

Lautakunnan jäsenillä on yleensä jokin muukin homma hoidettavana kuin lautakunnan asiat. Esittelijät taas ovat kunnan palkkalistoilla, eli meidän kuntalaisten kustantamassa työssä. Toimiiko työnantajan, tai paremminkin palkanmaksajan valvonta? Tekninen lautakuntakin voisi laittaa esityslistoihin edes läsnäolijoiden nimet, kuten muilla lautakunnilla on.