Katselin hetken aikaa televisiosta vaaliväittelyä ja kuuntelin lopun aikaa puolella korvalla muita askareita tehdessäni. Melkoiseksi eläintarhameiningiksi tuntui touhu menevän ihan toimittajan kommentinkin perusteella. Kuvastanee viime hetken tunnelmia ja epävarmuutta vaalituloksesta.
Sinänsä nuo TV:n vaaliväittelyt juuri kuntavaalien alla ovat tavallaan turhia. Eihän niissä juurikaan puhuta yksittäisen kunnan asioista vaan yleisellä tasolla puolueiden ja toimittajien esiin nostamista asioista. Tuusulan kannalta tilanne on sikälikin outo, että yksi vahvoista vaikuttajista Tupu, ei saa televisionäkyvyyttä näissä väittelyissä.
Tuusulaan muuttaa vaalien välillä suuri joukko väkeä, joka ei ole ehkä aiemmin Tupusta kuullutkaan. Moni heistä äänestää tottumuksesta aiemman kotikuntansa mukaan tuttua puoluetta. Tupulla ei ole samaa valtakunnallisen puolueen organisaatiota tukenaan ja rahaakaan vaaleihin ei ole samassa suhteessa, joten mainoksiakaan ei puoluetuilla esitetä. Itse en saa rahallista tukea mistään, ainoastaan esitteiden jakoon naapurin Markku tarjoutui ja siitä kiitos hänelle.
Nuo Tuusulaan muuttavat uudet äänestäjät eivät välttämättä tiedä Tuusulassa harjoitetusta kabinettipolitikoinnista. Kaksi perinteisesti suurinta ryhmää hoitivat päätökset pienessä piirissä ja ryhmäkurin avulla junailivat hommat mielensä mukaan. Tupu syntyi tälle menolle vastapainoksi ja Tupuun tuli itsenäisesti ajattelevia ihmisiä lähes kaikista valtuustoryhmistä. Tupu on perinteisen puoluepolitikoinnin yläpuolella. Ketään ei pakoteta äänestämään valtustossa vastoin omaa tahtoaan. Toisen vanhan puolueen piiristä kerrottiin, että heillä pitää kertoa etukäteen, jos on eri mieltä ryhmän linjasta ja jäädä vaikka valtuuston kokouksesta pois, ellei pysty äänestämään ryhmän päätöksen mukaisesti. Tuo ryhmän päätös on lisäksi usein kabineteissa pienen porukan kesken sovittu. Toisen puolueen piiristä kerrottiin kysymykseeni äänestyskäyttäytymiseen, ettei hän edes tiennyt asiasta juuri mitään, mutta teki kuten ryhmän johtaja käski.
Tämän valtuustokauden aikana olen oppinut tuntemaan jollain tavalla muitakin kuin oman lautakunnan jäseniä. Joitakin valtuutetuista tunsin entuudestaan. Muutamia kertoja jotkut valtuutetuista ovat olleet silminnähden suorastaan harmissaan ryhmänsä päätöksistä, mutta eivät ole uskaltaneet kuitenkaan äänestää mielensä mukaan. Minuakin harmittaa heidän puolestaan, niin epätoivoisen näköisesti he yrittivät perustella kantaansa, johon eivät itsekään näköjään uskoneet. Tupussa heilläkin olisi mahdollisuus toimia omantuntonsa mukaisesti.
Sunnuntai-iltana se sitten nähdään miten tämänkertaisissa vaaleissa käy. Toivottavasti änestysaktiivisuus on korkea. Alle 60%:n äänestysaktiivisuus on merkki äänestäjien kyllästymisestä siihen, ettei muutosta ihmisten arkeen vaaleilla saada. Asukkaiden tulee ottaa etukäteen selvää Tuusulan asioiden hoidon tilasta ja miten eri toimielimissä on toimittu. Liian usein päätöksen teossa unohdetaan ihminen numeroitten taakse. Tupussa ihminen nähdään numeroitten takaa ja toimitaan hänen ja Tuusulan puolesta.
torstai 25. lokakuuta 2012
Pohdintoja
Kirjoitin tuonne Facebookin vaalisivullenikin verotuksesta hieman. Tähän on helpompi kirjoittaa perusteellisemmin. Pohdiskelun aiheena on siis kunnallisverotuksella kerättävä tulot kunnalle.
Ajatus lähti siitä, että Tuusulassa on jo vuosia verotus perustunut olettamuksiin ja hyvään tuuriinkin verokertymän kasvaessa joskus yli odotetun. Viime vuonna kunnanhallitus vetäisi miljoonan tyhjästä verotuloihin arviolla, että kyllä se tulee. Eipä tullut ja nyt ollaan vaikeassa tilanteessa. Kunnanjohtaja esitti prosentin nostoa kunnallisveroon, mutta kokoomuksen ja keskustan edustajat tyrmäsivät tämän. Tuo prosentin nosto ei edes pysäyttäisi Tuusulan velkaantumista.
Leikkauslistat tulivat lautakuntien käsittelyyn ja niitä ei ainakaan kasvatuspuolella voi hyväksyä. Jo nyt Tuusulan kouluissa opetukseen on käytettävissä naapureita vähemmän resurssia per oppilas. Tästä ei voi enää tinkiä. Ei myöskään kotihoidon tuesta. Verojen korotus on siis ainut keino. Rakenneuudistukset, joita valtakunnan hallitus kaavailee, eivät pelasta mitään.
Mielestäni kunnan budjetti pitää laatia siten, että tulopuoli ylittää menopuolen. Nämä kirjanpito-oppineet sanovat, että niiden pitää olla tasapainossa. En ala heidän kanssaan kiistelemään, mutta ajatukseni on se, että mitoitetaan menopuoli sillä tavalla väljäksi, että yllättäviin menoihin on varaa. Eikä käytetä kaikkia menopuolelle varattuja rahoja, ellei tarvetta ole. Kullakin toimialalla säästöön jääneet rahat voisi siirtää seuraavalle vuodelle käytettäviksi. Toimialan sisällä olisi mahdollisuus suunnitella toimintaa useamman vuoden tähtäimellä.
Ideana on, että veroja kerätään sen verran reilusti, että kunnan velkataakkaa voisi pienentää vuosittain, jotta oltaisiin velattomia 10-15 vuoden tähtäimellä. Velka on siirrettyä verotusta, mutta nyt voitaisiin verottaa ettei tarvitsisi lisätä velkaa. Käyttökohteita näille veroille on. Koulurakennusten kunto tulee pikimmiten laittaa ajan tasalle ja muidenkin kunnan rakennusten. Opetustuntimäärät tulee nostaa vähintään samalle tasolle kuin naapurikunnissa, mieluusti ylikin mikäli halutaan Tuusulaan lisää veronmaksukykyisiä lapsiperheitä.
Tarkoitukseni ei siis ole nostaa verotusastetta vastikkeettomasti. Korkea verotusaste takaa korkealuokkaiset palvelut ja sitä kautta Tuusulan maine kasvaa entisestään hyvänä asuinpaikkana. Näin takaamme lapsillemme ja nuorillemme paremmat mahdollisuudet menestyä ja sitä kautta he sitten puolestaan jaksavat työelämässä pitempään ja ovat vanhuksina terveempiä. Tämä on itseään ruokkiva systeemi, jossa voittajia ovat lopulta kaikki. Ei pelkillä leikkauksilla ja kiristyksillä saada hyvää aikaiseksi, ennemminkin pahaa mieltä.
Tarkoituksemmehan on toimia koko Suomen ja Tuusulan puolesta, onhan?
Ajatus lähti siitä, että Tuusulassa on jo vuosia verotus perustunut olettamuksiin ja hyvään tuuriinkin verokertymän kasvaessa joskus yli odotetun. Viime vuonna kunnanhallitus vetäisi miljoonan tyhjästä verotuloihin arviolla, että kyllä se tulee. Eipä tullut ja nyt ollaan vaikeassa tilanteessa. Kunnanjohtaja esitti prosentin nostoa kunnallisveroon, mutta kokoomuksen ja keskustan edustajat tyrmäsivät tämän. Tuo prosentin nosto ei edes pysäyttäisi Tuusulan velkaantumista.
Leikkauslistat tulivat lautakuntien käsittelyyn ja niitä ei ainakaan kasvatuspuolella voi hyväksyä. Jo nyt Tuusulan kouluissa opetukseen on käytettävissä naapureita vähemmän resurssia per oppilas. Tästä ei voi enää tinkiä. Ei myöskään kotihoidon tuesta. Verojen korotus on siis ainut keino. Rakenneuudistukset, joita valtakunnan hallitus kaavailee, eivät pelasta mitään.
Mielestäni kunnan budjetti pitää laatia siten, että tulopuoli ylittää menopuolen. Nämä kirjanpito-oppineet sanovat, että niiden pitää olla tasapainossa. En ala heidän kanssaan kiistelemään, mutta ajatukseni on se, että mitoitetaan menopuoli sillä tavalla väljäksi, että yllättäviin menoihin on varaa. Eikä käytetä kaikkia menopuolelle varattuja rahoja, ellei tarvetta ole. Kullakin toimialalla säästöön jääneet rahat voisi siirtää seuraavalle vuodelle käytettäviksi. Toimialan sisällä olisi mahdollisuus suunnitella toimintaa useamman vuoden tähtäimellä.
Ideana on, että veroja kerätään sen verran reilusti, että kunnan velkataakkaa voisi pienentää vuosittain, jotta oltaisiin velattomia 10-15 vuoden tähtäimellä. Velka on siirrettyä verotusta, mutta nyt voitaisiin verottaa ettei tarvitsisi lisätä velkaa. Käyttökohteita näille veroille on. Koulurakennusten kunto tulee pikimmiten laittaa ajan tasalle ja muidenkin kunnan rakennusten. Opetustuntimäärät tulee nostaa vähintään samalle tasolle kuin naapurikunnissa, mieluusti ylikin mikäli halutaan Tuusulaan lisää veronmaksukykyisiä lapsiperheitä.
Tarkoitukseni ei siis ole nostaa verotusastetta vastikkeettomasti. Korkea verotusaste takaa korkealuokkaiset palvelut ja sitä kautta Tuusulan maine kasvaa entisestään hyvänä asuinpaikkana. Näin takaamme lapsillemme ja nuorillemme paremmat mahdollisuudet menestyä ja sitä kautta he sitten puolestaan jaksavat työelämässä pitempään ja ovat vanhuksina terveempiä. Tämä on itseään ruokkiva systeemi, jossa voittajia ovat lopulta kaikki. Ei pelkillä leikkauksilla ja kiristyksillä saada hyvää aikaiseksi, ennemminkin pahaa mieltä.
Tarkoituksemmehan on toimia koko Suomen ja Tuusulan puolesta, onhan?
torstai 18. lokakuuta 2012
Kuntaliitoksista
Heitämpä minäkin lusikkani tähän kuntaliitossoppaan. Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa, vai miten se nyt menikään?
Alkaa vaalien lähellä puheet loittonemaan pakkoliitoksista sille kannalle, että ainoastaan kuntien ollessa kykenemättömiä näkemään kuntaliitoksissa hallituksen haluamia etuja, hallitus voi pakottaa kunnat yhteen. Tuo tulkintani lienee yhtä todenperäinen, kuin eräällä dosentilla toisessa asiassa, jossa hän esiintyy asiantuntijana. No ei niin pientä pilaa, ettei puolet totta.
Kuntaliitoksillahan ei saada edes yhdellä vaalikaudella mitään etuja, koska hallinnon määrä pysyy yhtä suurena, kuin ennen kuntaliitosta. Heillähän on viiden vuoden irtisanomisturva, joten ojasta allikkoon käy velkakuntien tie hallituksen määräämällä pakkoliitoksella. Taitaa irtisanomiset näissä liitostapauksissa alkaa suorittavan väen joukosta. Kuitenkin heitä juuri tarvitaan liitoksen jälkeenkin, hallintoa voidaan kyllä supistaa. Nämä johtajat ja päälliköt varmaan perustelevat itsensä välttämättöminä liitoksen jälkeenkin. Uskallan väittää, että heitä voisi monista kunnista vähentää paljonkin kuntalaisten huomaamatta mitään palvelussa. Suorittavan puolen yhdenkin työntekijän sairastuminen voi pahimmillaan näkyä monen kuntalaisen arjessa ja pyhässäkin.
Pahin ongelmahan noissa kuntaliitoksissa on päätösvallan karkaaminen kauas rivikuntalaisesta. Syrjäkylien asukkaiden ääni ei enää kuulu kunnantalolle samoin kuin pienemmässä kunnassa. Reuna-alueet näivettyvät pikkuhiljaa ja kuntalaisista tulee tavallaan kahden kerroksen väkeä. Se on vahingollista koko Suomen kannalta. Hallituspuolueet haukkuvat kilvan erään oppositiopuolueen kunta/maakuntamallia, jota muistaakseni muutama pitkälle oppinut puolusti voimakkaasti. Eikö hallituksen kannattaisi tässä kohti niellä ylpeytensä ja tutkia tämäkin vaihtoehto, eikä ajaa kuntaliitoksia kuin käärmettä pyssyyn.
Tärkeintä on toimia koko Suomen ja Tuusulan puolesta.
Alkaa vaalien lähellä puheet loittonemaan pakkoliitoksista sille kannalle, että ainoastaan kuntien ollessa kykenemättömiä näkemään kuntaliitoksissa hallituksen haluamia etuja, hallitus voi pakottaa kunnat yhteen. Tuo tulkintani lienee yhtä todenperäinen, kuin eräällä dosentilla toisessa asiassa, jossa hän esiintyy asiantuntijana. No ei niin pientä pilaa, ettei puolet totta.
Kuntaliitoksillahan ei saada edes yhdellä vaalikaudella mitään etuja, koska hallinnon määrä pysyy yhtä suurena, kuin ennen kuntaliitosta. Heillähän on viiden vuoden irtisanomisturva, joten ojasta allikkoon käy velkakuntien tie hallituksen määräämällä pakkoliitoksella. Taitaa irtisanomiset näissä liitostapauksissa alkaa suorittavan väen joukosta. Kuitenkin heitä juuri tarvitaan liitoksen jälkeenkin, hallintoa voidaan kyllä supistaa. Nämä johtajat ja päälliköt varmaan perustelevat itsensä välttämättöminä liitoksen jälkeenkin. Uskallan väittää, että heitä voisi monista kunnista vähentää paljonkin kuntalaisten huomaamatta mitään palvelussa. Suorittavan puolen yhdenkin työntekijän sairastuminen voi pahimmillaan näkyä monen kuntalaisen arjessa ja pyhässäkin.
Pahin ongelmahan noissa kuntaliitoksissa on päätösvallan karkaaminen kauas rivikuntalaisesta. Syrjäkylien asukkaiden ääni ei enää kuulu kunnantalolle samoin kuin pienemmässä kunnassa. Reuna-alueet näivettyvät pikkuhiljaa ja kuntalaisista tulee tavallaan kahden kerroksen väkeä. Se on vahingollista koko Suomen kannalta. Hallituspuolueet haukkuvat kilvan erään oppositiopuolueen kunta/maakuntamallia, jota muistaakseni muutama pitkälle oppinut puolusti voimakkaasti. Eikö hallituksen kannattaisi tässä kohti niellä ylpeytensä ja tutkia tämäkin vaihtoehto, eikä ajaa kuntaliitoksia kuin käärmettä pyssyyn.
Tärkeintä on toimia koko Suomen ja Tuusulan puolesta.
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
Vaalipropagandaa
Paikallislehdessä on Keltainen Keskari-niminen palsta. Poliitikot eivät palstasta tykkää, koska toimittaja paljastaa siinä heidän kähmintöjään. Tämänpäiväisessä lehdessä oli juttua Kokoomuksen valtuustoehdokkaiden keksimästä julkisuuden tavoittelu tempusta. He olivat laittaneet googleen asetukset, että haettaessa esimerkiksi Tuija Reinikaista, tulee haun tuloksena Sanna Kervisen ja Lauri Untamon sivulle linkki. Joku demarikin oli vastaavan tempun kohteena. Itse olen ihmetellyt Kokoomuslaisten ehdokkaiden suurta määrää Facebookin sponsoroitujen ilmoitusten joukossa.
Heidän kannattaakin ajaa kunnallisveron alhaalla pitämistä, jotta jää rahaa sponsorointiin. Sitten ollaan lakkauttamassa kyläkouluja, kun kunnan rahat eivät riitä. Tuomalan koulu on nyt lakkautusuhan alla, vaikka viralliset tahot eivät sitä tohdi ääneen sanoakaan. Kunnanhallituksen seminaarin jälkeen asia tuli julkisuuteen ja eräs virkamies kiisti sanoneensa Tuomalan koulun lakkauttamisesta. Minulle soitti erittäin vihainen henkilö, joka sanoi suoraan tämän virkamiehen valehdelleen. Hän oli itse kuullut virkamiehen suusta Tuomalan lakkautuksesta. Minä olen asian kuullut toisenlaista ilmausta käyttäen. Siinä ei käytetty sanaa lakkautus, puhuttiin yksikkökustannuksista ja siitä, että Tuusulassa on kolme koulua, joissa yksikkökustannukset ovat liian suuret.
Jos lähdetään tuolle tielle, tulisi virkamiesten mielestä ilmeisesti lakkauttaa yksikkökustannuksiltaan suuret koulut. Mitenköhän käy kokonaiskustannusten? Tämä virkamiesten päättelyhän perustuu siihen, että katsotaan vain papereita ja niihin kirjoitettuja numeroita. He eivät näe ihmistä numeroitten takana.
Tähän sopii hyvin viime kevättalvella päätetty A2-kielen opiskelijoiden kuljetusuudistus. Lautakunnassa asiaa käsiteltäessä kysyin, mitä uusi systeemi vaikuttaa Ruotsinkylän osalta? Vastaus oli, ettei mitään, koska siellä on vaarallinen tieosuus. Luulin virkamiehen puhuvan totta. Lopputuloksena päätöksestä kuitenkin oli, että neljä A2-kielen opiskelijaa ei saa kuljetusta Riihikallioon aamulla, he joutuvat menevään sinne omin neuvoinensa. Alkuperäisen päätöksen mukaan kyytiin oikeitetut olisi haettu kotoaan ja tuotu A2-kielen tuntien jälkeen Ruotsinkylän koululle. Kyyditys ei kuitenkaan toimi näin, vaan taksi hakee A2-opiskelijat koulun pihalta, kuten edellisenäkin talvena. Nyt vaan sillä erolla, että ryhmää kohden 1-2 lasta ei pääse kyytiin, koska he sattuvat asumaan alle 5 kilometrin päässä Riihikallion koululta. Kyydittä jää nytkin oppilaita, jotka asuvat kauempana Riihikalliosta kuin kyydin saavia oppilaita, tuon vaarallisen tieosuuden perusteella. Ehdotin lautakunnan kokouksessa asian paljastuttua, että maksaisin vaikka itse tuon neljän oppilaan lisähinnan vuotta kohden, jotta kaikki saisivat kyydin molempiin suuntiin. Summahan ei ole suuri, alle 150€ vuodessa. Muu lautakunta ei lämmennyt ajatukselle, päinvastoin muutama suorastaan tuohtui ehdotuksestani. Tupulaisten lisäksi ainoastaa Lea Ahonen ymmärsi uuden kuljetussäännön koomisuuden.
Tuon kuljetussäännön tarkoitushan ei olekaan palvella, vaan saada A2-kielen opiskelijoiden määrä vähenemään. Kustannussäästöt uudella kuljtussäännöllä ovat niin marginaaliset, että nekin hukkuivat todennäköisesti kokouskuluihin asiaa käsiteltäessä.Näin pääsee käymään, kun uskotaan liikaa virkamiesten vakuutteluihin ja lautakunnan jäsenet eivät voi myöntää virhettään.
Heidän kannattaakin ajaa kunnallisveron alhaalla pitämistä, jotta jää rahaa sponsorointiin. Sitten ollaan lakkauttamassa kyläkouluja, kun kunnan rahat eivät riitä. Tuomalan koulu on nyt lakkautusuhan alla, vaikka viralliset tahot eivät sitä tohdi ääneen sanoakaan. Kunnanhallituksen seminaarin jälkeen asia tuli julkisuuteen ja eräs virkamies kiisti sanoneensa Tuomalan koulun lakkauttamisesta. Minulle soitti erittäin vihainen henkilö, joka sanoi suoraan tämän virkamiehen valehdelleen. Hän oli itse kuullut virkamiehen suusta Tuomalan lakkautuksesta. Minä olen asian kuullut toisenlaista ilmausta käyttäen. Siinä ei käytetty sanaa lakkautus, puhuttiin yksikkökustannuksista ja siitä, että Tuusulassa on kolme koulua, joissa yksikkökustannukset ovat liian suuret.
Jos lähdetään tuolle tielle, tulisi virkamiesten mielestä ilmeisesti lakkauttaa yksikkökustannuksiltaan suuret koulut. Mitenköhän käy kokonaiskustannusten? Tämä virkamiesten päättelyhän perustuu siihen, että katsotaan vain papereita ja niihin kirjoitettuja numeroita. He eivät näe ihmistä numeroitten takana.
Tähän sopii hyvin viime kevättalvella päätetty A2-kielen opiskelijoiden kuljetusuudistus. Lautakunnassa asiaa käsiteltäessä kysyin, mitä uusi systeemi vaikuttaa Ruotsinkylän osalta? Vastaus oli, ettei mitään, koska siellä on vaarallinen tieosuus. Luulin virkamiehen puhuvan totta. Lopputuloksena päätöksestä kuitenkin oli, että neljä A2-kielen opiskelijaa ei saa kuljetusta Riihikallioon aamulla, he joutuvat menevään sinne omin neuvoinensa. Alkuperäisen päätöksen mukaan kyytiin oikeitetut olisi haettu kotoaan ja tuotu A2-kielen tuntien jälkeen Ruotsinkylän koululle. Kyyditys ei kuitenkaan toimi näin, vaan taksi hakee A2-opiskelijat koulun pihalta, kuten edellisenäkin talvena. Nyt vaan sillä erolla, että ryhmää kohden 1-2 lasta ei pääse kyytiin, koska he sattuvat asumaan alle 5 kilometrin päässä Riihikallion koululta. Kyydittä jää nytkin oppilaita, jotka asuvat kauempana Riihikalliosta kuin kyydin saavia oppilaita, tuon vaarallisen tieosuuden perusteella. Ehdotin lautakunnan kokouksessa asian paljastuttua, että maksaisin vaikka itse tuon neljän oppilaan lisähinnan vuotta kohden, jotta kaikki saisivat kyydin molempiin suuntiin. Summahan ei ole suuri, alle 150€ vuodessa. Muu lautakunta ei lämmennyt ajatukselle, päinvastoin muutama suorastaan tuohtui ehdotuksestani. Tupulaisten lisäksi ainoastaa Lea Ahonen ymmärsi uuden kuljetussäännön koomisuuden.
Tuon kuljetussäännön tarkoitushan ei olekaan palvella, vaan saada A2-kielen opiskelijoiden määrä vähenemään. Kustannussäästöt uudella kuljtussäännöllä ovat niin marginaaliset, että nekin hukkuivat todennäköisesti kokouskuluihin asiaa käsiteltäessä.Näin pääsee käymään, kun uskotaan liikaa virkamiesten vakuutteluihin ja lautakunnan jäsenet eivät voi myöntää virhettään.
Hyvä koulutuspäivä
Tänään vietimme koulutuspäivää Keudan Keravan pisteessä. Meitä oli muitakin, kuin autopuolen opettajia koolla. Autopuolen porukalla kokoonnuimme tarkoituksenamme oppilaslähtöisemmän opetuksen aikaansaaminen. Hyvin pian havaitsimme, että koulun sähköiset järjestelmät eivät ole suunniteltuja joustavuutta ja käytännön kouluelämää silmälläpitäen. Kartta ja todellisuus eivät kohtaa kuin hetkittäin, mutta siihenkin ratkaisua ideoimme ja jonkinlaisen parannuksen seuraavaan sessioon mennessä saamme ehdotusvaiheeseen.
Pitkään puhuimme Smartista alustukseni pohjalta. Tuo Heltechissä kehittämämme metodi sisältää ratkaisun lähestulkoon mihin tahansa koulumaailmassa esiin nousevaan ongelmaan. Ainoastaan johdon totaaliseen typeryyteen sekään ei pure. Sen saimme Heltechissä kokea. Ei ole Smarttia Heltechissä enää, eikä paljoa päteviä opettajiakaan. Jostain syystä he siirtyvät muihin oppilaitoksiin. Opetusvirastokin nukkuu ruususen unta ja sulauttaa loputkin Helsingin ammatilliset oppilaitokset yhteen. Mitähän siitäkin tulee? Valitettavasti kärsijöinä ovat nuoret, jotka haluaisivat hyvää opetusta ja sitä kautta työllistymisen ammattiin. Henkilökunta on jo kauan sitten nähnyt näköalattoman toiminnan johtavan katastrofiin. Milloinkohan Helsingin päättäjät havahtuvat?
Keudassa tuntuu olevan toinen henki. Kehittymistä pyritään oikeasti saamaan aikaiseksi. Tämän päiväinen tilaisuus oli siitä hyvä esimerkki. Tuo sähköinen päiväkirjakin laitetaan uuteen uskoon vaikka autoalan opettajien toimesta. Eihän se loppujen lopuksi vaadi kuin hyvän innovaation ja johdon hyväksynnän. Minulle jäi päivästä hyvä mieli, vaikka kaikkiin eri opettajien mieltä painaneisiin asioihin ei päästykään käsiksi. Oppilaitoksen kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, joka täytyy saada liikkeelle ja sen me tänään teimme. Jatkossa se vaatii pientä potkua jatkuvasti, jottei vauhti hyytyisi. Uusia ideoita on tultava sopivaan tahtiin, että ne ehditään käsittelemään, mutta paikalleen ei passaa jäädä junnaamaan.
Myös Tuusulan kunnassa tarvitaan uusia ideoita talouden epävarmoina aikoina. Vanhoilla valtapuolueilla ovat ideat viime vuosituhannelta ja johtavat lopulta umpikujaan. Onneksi Tuusulan puolesta on olemassa, ideat eivät ihan heti lopu.
Pitkään puhuimme Smartista alustukseni pohjalta. Tuo Heltechissä kehittämämme metodi sisältää ratkaisun lähestulkoon mihin tahansa koulumaailmassa esiin nousevaan ongelmaan. Ainoastaan johdon totaaliseen typeryyteen sekään ei pure. Sen saimme Heltechissä kokea. Ei ole Smarttia Heltechissä enää, eikä paljoa päteviä opettajiakaan. Jostain syystä he siirtyvät muihin oppilaitoksiin. Opetusvirastokin nukkuu ruususen unta ja sulauttaa loputkin Helsingin ammatilliset oppilaitokset yhteen. Mitähän siitäkin tulee? Valitettavasti kärsijöinä ovat nuoret, jotka haluaisivat hyvää opetusta ja sitä kautta työllistymisen ammattiin. Henkilökunta on jo kauan sitten nähnyt näköalattoman toiminnan johtavan katastrofiin. Milloinkohan Helsingin päättäjät havahtuvat?
Keudassa tuntuu olevan toinen henki. Kehittymistä pyritään oikeasti saamaan aikaiseksi. Tämän päiväinen tilaisuus oli siitä hyvä esimerkki. Tuo sähköinen päiväkirjakin laitetaan uuteen uskoon vaikka autoalan opettajien toimesta. Eihän se loppujen lopuksi vaadi kuin hyvän innovaation ja johdon hyväksynnän. Minulle jäi päivästä hyvä mieli, vaikka kaikkiin eri opettajien mieltä painaneisiin asioihin ei päästykään käsiksi. Oppilaitoksen kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, joka täytyy saada liikkeelle ja sen me tänään teimme. Jatkossa se vaatii pientä potkua jatkuvasti, jottei vauhti hyytyisi. Uusia ideoita on tultava sopivaan tahtiin, että ne ehditään käsittelemään, mutta paikalleen ei passaa jäädä junnaamaan.
Myös Tuusulan kunnassa tarvitaan uusia ideoita talouden epävarmoina aikoina. Vanhoilla valtapuolueilla ovat ideat viime vuosituhannelta ja johtavat lopulta umpikujaan. Onneksi Tuusulan puolesta on olemassa, ideat eivät ihan heti lopu.
torstai 11. lokakuuta 2012
Metlan metsät taas uhan alla
Näin vaalien alla on vaalipaneeleita, joissa kuntalaiset saavat esittää ehdokkaille kysymyksiä. Hyrylän omakotiyhdistys piti tänään paneelin ja siellä esitettiin kysymys Metlan metsien kaavoittamisesta ja käyttöön otosta. Demarit ja Kokoomushan ovat tätä ajaneet ja saivat tänään seuraansa Keskustan ja Perussuomalaiset. Muut ryhmät olivat Tupun kanssa samaa mieltä, ettei metsiä voi uhrata kaavoitukselle.
Valtakunnan hallituksellahan pallo on ollut hukassa jo pitemmän aikaa. Kuntia patistetaan pakkoliitoksiin, Välimeren ympäristön holtittomien pankkiireiden sijoitukset ollaan turvaamassa, mutta kotimaan ihmisiä kuritetaan huonoilla ratkaisuilla. Nyt vielä sairaatkin houkutellaan töihin räkätautia levittämään. Vai uskooko Kokoomus, että pienituloinen kansalainen jäisi kotiin flunssaansa potemaan, muuta kuin kuolemansairaana. Viekö Kokoomus muuta hallitusta kuin pässiä narussa. Taitavat laittaa vahingon kiertämään, kun kokevat itse olevansa narussa noitten pankkiirien tukemisessa. Tavallinen kansalainen ylivelkaantuessaan kyllä kokee pankin armottomuuden, pankin ylivelkaantuessa nuo Brysselin tyypit näiden kotimaisten hypettäjien kanssa kyll heidän velkansa takaavat.
Lipsahti vähän tuosta alkuperäisestä aiheesta. Tarkoitus oli luoda perspektiiviä tilanteeseen. Hallituspuolueen edustajiltahan voi odottaa mitä tahansa älyttömyyksiä Metlankin suhteen. Perussuomalaisten ja Keskustan olisin kuvitellut olevan vähän viisaampia, mutta erehdyin näköjään. Tuusula ei tarvitse Metlan metsiä asunto- eikä teollisuusrakentamiseen. Rykmentinpuiston alueella on ihan tarpeeksi tilaa ja lisää on tulossa Vaunukankaan ja Lahelan suunnalla. Focus-alueelle mahtuu teollisuutta aikanaan ja järkevämpään paikkaan kuin Metlan alue olisi. Liikenneyhteydetkin tulevat Kehä IV:n myötä olemaan Focus-alueella paremmat.
Valtakunnan hallituksellahan pallo on ollut hukassa jo pitemmän aikaa. Kuntia patistetaan pakkoliitoksiin, Välimeren ympäristön holtittomien pankkiireiden sijoitukset ollaan turvaamassa, mutta kotimaan ihmisiä kuritetaan huonoilla ratkaisuilla. Nyt vielä sairaatkin houkutellaan töihin räkätautia levittämään. Vai uskooko Kokoomus, että pienituloinen kansalainen jäisi kotiin flunssaansa potemaan, muuta kuin kuolemansairaana. Viekö Kokoomus muuta hallitusta kuin pässiä narussa. Taitavat laittaa vahingon kiertämään, kun kokevat itse olevansa narussa noitten pankkiirien tukemisessa. Tavallinen kansalainen ylivelkaantuessaan kyllä kokee pankin armottomuuden, pankin ylivelkaantuessa nuo Brysselin tyypit näiden kotimaisten hypettäjien kanssa kyll heidän velkansa takaavat.
Lipsahti vähän tuosta alkuperäisestä aiheesta. Tarkoitus oli luoda perspektiiviä tilanteeseen. Hallituspuolueen edustajiltahan voi odottaa mitä tahansa älyttömyyksiä Metlankin suhteen. Perussuomalaisten ja Keskustan olisin kuvitellut olevan vähän viisaampia, mutta erehdyin näköjään. Tuusula ei tarvitse Metlan metsiä asunto- eikä teollisuusrakentamiseen. Rykmentinpuiston alueella on ihan tarpeeksi tilaa ja lisää on tulossa Vaunukankaan ja Lahelan suunnalla. Focus-alueelle mahtuu teollisuutta aikanaan ja järkevämpään paikkaan kuin Metlan alue olisi. Liikenneyhteydetkin tulevat Kehä IV:n myötä olemaan Focus-alueella paremmat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)