Mitäs minä sanoin!

 Otsikko on suora lainaus entisen tilakeskuksen päällikön Ritva Lappalaisen postauksesta Tuusulan kuntapolitiikkaryhmässä käydystä keskustelusta Kirkonkylän koulun toiminnoista kampuksen rakennusaikana. Ritvan ja monen muunkin mielestä uusi Kirkonkylän koulu olisi pitänyt rakentaa muualle, kuin nykyiselle ahtaalle tontille. Useita mahdollisia rakennuspaikkoja tutkittiin kaavoituksen kanssa, mutta kesken selvitystyön päätös sijainnista runnottiin läpi.

Kärsijiksi tässä tilanteessa joutuvat taas kerran lapset ja veronmaksajat. Hintalappu eri luokkien  kuskauksista Nahkelaan, Rusutjärvelle ja Vanhakylään voi nousta arvaamattoman kalliiksi jo yhdenkin onnettomuuden seurauksena. Lapset tullaan siis kuskaamaan toisille kouluille sen sijaan, että he itse voisivat kulkea jalan tai polkupyörällä koulumatkojaan. Hyötyliikuntaa jää saamatta melkoinen määrä.

Miten tähän runnomiseen sitten päädyttiin? Siihen osannee vastata pormestaritrio. Heillä on tuntunut mopo karkaavan käsistä sitä pahemmin, mitä pidemmälle pormestarimallin kanssa on Tuusulassa eletty. Tämä Kirkonkylän kampushan kesken kaiken ylimitoitettiin reilusti, jotta Klemetskogin koulun ruotsinkielinen opetus voitaisiin sinne siirtää. Ilman tuota ylimitoitusta Kirkonkylän koulu olisi mahtunut paremmin tuolle ahtaalle tontilleen. Taisi sivistystoimen puolella olla aavistus, ettei ruotsinkieliseen opetukseen kuitenkaan tule suunnitelman mukaista määrää oppilaita ja silloin tilaa olisi siirtää Tuomalan koulun opplaat Kirkonkylään. Runnomiselle oli siksikin kiire, että suurin osa kuntalaisista ei kannata megakampuksia, koska niiden rakentaminen johtaa pienten koulujen sulkemiseen. Nykyisen valtuuston voimasuhteilla pienet koulut ovat vaarassa ja uusi valtuusto voi olla eri mieltä. Äänestäjien onkin syytä olla tarkkana ja tutkia nykyisten valtuutettujen äänestyskäyttäytymistä näissä kouluja koskevissa päätöksissä.

Tuusulan palveluverkon uudistaminen on mietittävä uudestaan. Lasten kannalta on tärkeintä, että koulu on etenkin ala-asteella riittävän lähellä turvallisen koulumatkan takana. Yksisarjainen ala-aste riittää varsin hyvin ja maksimissaan ala-aste voi olla kaksisarjainen. Erinomaisia oppimistuloksia saavutetaan myös yksisarjaista pienemmissä kouluissa, joissa siis käytetään yhdysluokkia, eli samassa tilassa on useamman vuosikurssin oppilaita. Tuomalan koulu on maankuulu erinomaisesta pedagogiikastaan ja siellä näitä yhdysluokkia käytetään varsin monipuolisesti. Itsekin aloitin aikoinaan kansakoulussa, jossa kolme ensimmäistä luokkaa opiskeli samassa luokkahuoneessa.

Mikäli Tuusulan ala-asteet olisivat yksisarjaisia ja niiden sijoittelu olisi tehty viisaasti, ei juuri kenenkään tarvitsisi kulkea koulukyydillä ja kuljetuskustannuksistakin säästettäisiin. Näin korona-aikana hankalien karanteenien mahdollisuuskin pienenisi oleellisesti isoihin kampuksiin verrattuna. Ylä-asteita voidaan sitten sijoittaa hieman kauemmaksi kotoa, jos erillisten yläasteiden rakentamiseen on ylipäätään tarvetta. Jokaisen koulun ympärillä olisi alue, josta ensisijaisesti mennään kyseiseen kouluun. Nämä alueet eivät saisi leikata toisiaan. Kouljen väliin jäävältä "ei kummankaan" koulun ensisijaiselta oppilaaksiottoalueelta sitten lapsia sijoitettaisiin siihen kouluun, johon paremmin mahtuu tia vanhemmat lapsensa haluavat. Näin toimien yksikään koulu ei olisi ensisijaisen oppilaaksioton vuoksi tupaten täysi, vaan tilaa jäisi muutamille oppilaille toissijaiseen oppilaaksiottoon. 

Olen tätä mallia aikoinaan ehdottanut silloisessa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa, mutta se ei saanut riittävää kannatusta lautakunnan jäseniltä. Viranhaltijoilta sen sijaan tuli täystyrmäys idealle. Pitkässä juoksussa tuo ehdottamani malli on jopa taloudellinen, koska ei tarvitse rakentaa liian suuria kouluja. Myös kuljteuksissa säästetään ja ennenkaikkea lasten terveyden kannalta omin voimin kuljettu koulumatka on koulukyytiä parempi.

 Päätin sitten ryhtyä vielä kerran ehdolle

 

Valtuuston 7.12.2020 kokouksen olin sitä mieltä, että nyt saa riittää kunnallispolitikointi. Olin väärässä.

Kyseisessä kokouksessa tehtiin päätös Linjamäen koulun lakkauttamisesta monen äänestyksen jälkeen. Viimeisessä äänestyksessä tulos oli kovin tiukka. Jos yksikin koulun lakkauttamista kannattanut olisi äänestänyt koulun säästämisen puolesta, päätös olisi säästänyt Linjamäen koulun lisäksi muut uhanaliset pienet koulut. Nyt mikä tahansa koulu joutuu lakkausuhan alle, jos oppilasmäärä laskee alle 60:n. Surullista tässä oli se, että kolme TuPun valtuutettua äänesti pienten koulujen lakkautusten puolesta.

Moni jätti eroavan mielipiteen ja kymmenen hengen porukalla koostettiin valitus hallinto-oikeuteen. Koska tuo Linjamäen lakkautuspäätös oli syntynyt puutteellisten ja väärien tietojen perusteella oli tärkeää tehdä tuo valitus. Toinenkin valitus sinne tuli ja paikallislehti yhdessä sosiaalisen median kanssa sai aikaan myrskyn vesilasissa TuPun piirissä. Viestejä meni eri suuntiin ja koin joutuneeni syypääksi koko valitukseen. Viimeinen niitti tuli perustajajäseniin kuuluvalta ja sen mukaan on hyvä, etten lähde ehdokkaaksi. Edellisten vaalien alla eräs toinen ryhmä sai kunnian kahden ehdokkaan pudottamisesta listoiltaan.

Tällä nykyisellä valtuustokaudella olen ollut enemmän keskiryhmien edustajien kanssa samaa mieltä kuin TuPun edustajien. Kaukokiidon tulon esto Tuusulaan oli yksi pahimmista mokista Tuusulan valtuutetuilta ja monelta TuPulaiselta. Siksi oli helpoo vastata myöntävästä Salme Nepposen soittaessa ja kysyessä ehdokkaaksi Keskustan riveissä. Tahdon korostaa, että olen sitoutumattomana ehdolla. Puolueen jäsenkirjaa en siis ole ottanut. Palataan siihen jäsenkirja-asiaan sitten, kun Suomen kannalta tuhoisin puolue ei ole samassa hallituksessa. En voi ymmärtää, että kannabista saisi polttaa vapaasti, mutta kotimaista ja työtä Suomeen tuottavaa turvetta ei.

Palataan tuohon Linjamäen koulun lakkauttamiseen. Klemetskogin koulu lakkautettiin vastoin Kuntaliiton ohjeita ilman evausta ja Tuusulan sivistystoimi suoritutti evauksen pikatahtia konsulttiyritystä käyttäen. Tuusula on konsulteille kultakaivos, kun viranhaltijat siirtävät vastuunsa muualle. Tuo evaus oli sikäli puutteellinen, että päättäjille ei tuotu kaikkia sen antamia tuloksia nähtäviksi. Omituisin oli opetuspäällikkö Torvisen selitys, että siellä on niin kovaa tekstiä, ettei sitä sovi lukea. Varmasti vanhemmat ovat huolissaan lastensa koulun puolesta, mutta kyllä päättäjien pitää saada tietää kaikki, jos kerran viranhaltijatkin saavat nuo vapaan sanan kommentit lukea.

Pahin virhe Linjamäen lakkautuspykälässä oli kuitenkin noiden talouslukujen puutteellisuus ja virheet. Ensinnäkin yhdenkään koulun investointien kulut eivät olleet mukana laskelmissa. Linjamäen koulu on rakennettu 1917, joten investointi on kuoletettu jo kolmeen kertaan, koska Tuusulassa käytetään 30 vuotta investoinnin kuoletusaikana. Investointien puuttuminen johtaa toiseen virheeseen. Kellokosken koulu saadaan näyttämään todelista halvemmalta, koska investoinnit eivät rasita laskelmaa, jolla valtuutetuille perustellaan oppilaiden siirtoa Linjamäen koulusta Kellokoskelle.

Ylläpidon kuluista sen sijaan olemme saaneet joka käänteissä erilaiset luvut. Ennen kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokousta 17.11.2020 esityslistan liitteen(6.11.2020) mukaan Linjamäen koulun ylläpito maksoi 47311€. Kokouspäivänä saimme uuden tiedon ja nyt (17.11.2020) ylläpito maksoi 35374€.  Pyysin erikseen tarkempia tietoja investointikuluineen ja sain 19.3.2021 Excel-taulukon, jonka mukaan Linjamäen koulun ylläpito maksoikin vain 21136€. Siis alle puolet joulukuun valtuuston kokouksen esittelyn mukaan. Nyt pääsiäisen jälkeen talouspäällikkö Markku Vehmas lähetti sähköpostia, jossa kertoi minun saaneen väärät tiedot, oikeiden tietojen mukaan kulut olisivat 30254€, eli "täsmälleen samat" kuin valtuuston kokouksessa 7.12.2020. Nyt joku ei täsmää, koska valtuuston kokouksessa käytettiin kasvatus- ja sivistyslautakunnan 17.11. kokouksen lukuja. Olen siis saanut Tuusulan viranhaltijoiden taholta neljä erilaista lukua Linjamäen koulun ylläpidon kuluista. Kallein luku on yli 2,2 kertainen halvimpaan. Ei hyvältä näytä tämä esitysten valmistelu ja suurin osa valtuutetuista päätti koulujen lakkautusten puolesta näin väärillä tiedoilla.

Näyttääkin siltä, että koulujen säilyttämisessä ja lakkauttamisessa painaa enemmän ideologia kuin puhtaat faktat. Käsittelyn aikana paljastui uudeksi keisariksi ilman vaatteita kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka. Hänen mukaansa yksi peruste Linjamäen lakkautukselle on hänen aivojensa rasittuminen. Heikin aivoja kun rasittaa katsoa karttaa, jossa on liian monta koulua. Tuusula tunnettiin joskus taiteilijoistaan. Nyt Tuusula tunnetaan sätkää polttavasta ja kunnan luottokortteja apulaisensa kanssa kilpaa vinguttelevasta pormestaristaan ja toisesta apulaispormestarista joka ei kunnan visaa vinguta, mutta hoitaa lampaita paermmin kuin kouluverkkoa ja liian monen koulun kartalla näkemisestä aivonsa rasittavasta kuntakehitysjohtajasta.

Pormestarimallin myötä Tuusulassa meno on mennyt villiksi. Hyrylän keskusta tuhotaan mammuttiprismalla, linja-autoasema häädetään lähes IT-museolle, kunnantalo pistetään maan tasalle ja korkea kerrostalo tilalle, pienet koulut lakkautuslistalle ja mammuttikampukset tilalle. Tuusula on vielä maaseutumainen kunta, kaupungiksi tulemisessa ei ole mitään mieltä. Moni Tuusulaan muuttanut haluaa luontoa ympärilleen ja pois kaupungista, niin mekin aikoinaan -80 luvulla. Maaseutumaisuus on valtti pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Lapsille tilaa elää ja kasvaa turvallisessa ympäristössä lähellä olevaa kyläkoulua käyden. Koulua, jossa kaiki tuntevat toisensa, niin opettajat, oppilaat kuin vanhemmat.