sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Vaalikoneessa ruuhkaa

Tänään oli mitä mainioin ulkoilukeli. Aamupäivästä teimmekin vaimoni ja koiramme kanssa pitkähkön kävelyn lähimetsikössä. Aikaa siis kului pitkästi, matkaa ei tullut kovin paljoa. Katselimme samalla paikkoja alppiruusuistutuksille ja suunnittelimme kävelyyn ja jopa pyörätuolilla liikkumiseen sopivia reittejä. Sain aamupäivän aikana ja myöhemmin päivällä lukuisia viestejä Ylen vaalikoneen takkuamisesta ja myös kysymyksiä Tuusulan kaskolautakunnan alaisista asioista. Vaalikoneen vastauksiin näemmä tehtiin perusteellisia vastauksia.

Itse olen vaalikoneisiin vastannut jo loppuviikosta, mutta ajattelin laittaa vielä Ylen koneeseen videot. Ajatukseksi näköjään jäi. Pojan säbäjoukkueella oli toiseksi viimeinen viikonloppu sarjapelejä Sipoossa ja loppupäivä meni siellä. Kotona oltiin illan jo pimennyttyä ja vaalikoneeseen ei kerta kaikkiaan päässyt juuri alkua pidemmälle. Alun perin tallettamani vastauksetkin näyttivät hävinneen, mutta saamani tiedon mukaan ne ovat tallella, vaikka eivät näykään. Muutaman tunnin yritin kirjautua uudelleen ja joka kerta homma tyssäsi edellistä aiemmin. Hesarin koneeseen sain sentään laitettua kuvan, jonka itse otin, siksi se näyttää miltä näyttää. Hyvä kuvaaja saa huonostakin kohteesta hyvän kuvan, mutta tällainen harrastelija pilaa hyvänkin kohteen huonolla kuvalla. Savolaissyntyisenä vastuun siirrän tässä kohti lukijalle tuon kohteen hyvyyden/huonouden arvioinnista. ;-)

Poikien pelit muuten menivät ihan ok, tasapeli ja voitto pitivät heidät sarjansa kärjessä ja ensi viikonloppuna kaksi viimeistä peliä ratkaisevat jatkon. Sarjan voitolla pelit jatkuvat sunnuntaina. Harmillisesti lauantaiksi on suunnitteilla toritapahtuma Hyrylään ja minut on valittu vapaaehtoiseksi pariin hommaan. Molempiin aion ehtiä tavalla tai toisella, eli yhden pelin aion seurata paikan päällä ja muutaman muurinpohjaletun ehdin paistaa Hyrylän torilla. Saattaapa pari askelta sambaakin Kaikkostakin kankeampana onnistua.

Tästä toritapahtumasta tuli mieleen Ruotsinkylän perinteiset kyläpäiwät, joita on Eloriehankin nimellä pidetty kymmenkunta vuotta Johannisbergin kartanon riihellä. Käykääpä katsomassa kuvia www.ruotsinkyla.fi - sivustolta. Samalla voitte selata Lahelaseuran, Myllykylän Myllyn ja Ruotsinkylän koti&koulun sivuja. On siellä kirjoituksiakin ja ennen kaikkea paljon alueen asukkaille tarpeellista informaatioita. Myllymäen Reino on sivuja ansiokkaasti ylläpitänyt ja moni muu auttanut.

Sivustoilla kuvastuu tämän alueen ihmisten yhteistyö ja etenkin kuvia katsellessa tulee hyvä mieli onnistuneista tapahtumista, joissa on saanut olla mukana.

Vaalit taas tulossa

Menin sitten suostumaan ehdokkaaksi kuntavaaleihin 2017. Olen tässä iltakaudet täyttänyt vaalikoneiden sivuja. Menisi ehkä nopeammin, ellei perustelisi vastauksiaan. Tahdon kuitenkin perustella, mutta se vie aikaa. Välillä myös yhteydet tökkii ja viimeksi Hesarin vaalikone pyytii kirjautumaan uudelleen, vaikka teinkin välitalletuksia.

Viime päivinä on ollut mediassa ehdokasasettelun kummallisuuksista ja kylillä tuttuja tavatessa puhe usein kääntyy näihin. Eräs valtuutettu tokaisikin heti kaupan ovella minut nähdessään, että älä kysy, koska arvasi ilmeestäni ryhmänsä taustajoukkojen toiminnan aiheuttaneen hämmennystä, johon toivoin häneltä kantaa.

TuPussa jokainen ehdokas tarvitsee valitsijayhdistyksen, jossa on vähintään kymmenen vaalikelpoista jäsentä. Puolueet voivat jättää ehdokaslistan. Pieni lisätyö tuo nimien kerääminen on, johon minulla meni pari tuntia puheineen viikko sitten lauantaina. Kiitos kaikille nimensä laittaneille, se ei velvoita kuitenkaan äänestämään.

Yritän vielä ennen vaaleja laittaa tännekin tekstiä tämän kauden politikoinneista ja tulevista tavoitteista.

tiistai 17. marraskuuta 2015

Kellokosken lukiosta

Kuten minua tuntevat tietävät, olen pyrkinyt toimimaan koko Tuusulan puolesta. Tähän toimintaani on kuulunut pienten koulujen kuten Kellokosken lukion puolustaminen käytännössä jatkuvaa lakkautusuhkaa vastaan. Tämä lakkautusuhka on siinä mielessä omituista, että kunnan valtuusto on jo aiemmin päättänyt, ettei tällä valtuustokaudella lakkauteta pieniä kouluja. Jostain kumman syystä nämä lakkautusehdotukset pomppaavat aina uudestaan pintaan, eikö näitä lakkautuksia ehdottavat ymmärrä yhdessä tehtyä päätöstä, vai onko tarkoituskin tehdä kiusaa jatkuvalla soutamisen ja huopaamisen aiheuttamalla epävarmuudella. Tämä ei voi olla vaikuttamatta Tuusulan lukion Kellokosken toimipisteeseen hakeutuvien opiskelijoiden määrään. Siinä mielessä tämän lakkautusporukan toiminta lienee onnistunutta, että opiskelijamäärän kehitys saadaan näyttämään lakkautusta puoltavalta.


Tässä vaiheessa Kellokosken lukion lakkautus olisi väärin monestakin syystä. Ensinnäkin valtuuston päätöstä pitää kunnioittaa tämän vaalikauden loppuun.
Toiseksi Mäntsälän kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan Mäntsälän puolella Linjatietä asuvat pääsevät Kellokosken yhtenäiskouluun. Heitä arvellaan tulevan n. 150.
Kolmanneksi tämä yhtenäiskoulu saa uudistetun ja laajennetun rakennuksen, jolloin nykyisin kahta puolta Koulutietä olevat rakennukset rakentuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.
Neljänneksi näiden edellä mainittujen yhteisvaikutuksena olisi perin kummallista, jos lukioon hakeutuvien määrä ei nousisi. Tämän mahdollisuuden nämä lakkautusintoilijat haluavat jättää kokeilematta.
Viidenneksi lukion lakkautuksen kustannusvaikutus ensi vuodelle on viranhaltijoiden "valistuneen arvauksenkin" perusteella vain 50 000 €. Tuolla summalla ei Tuusulan taloutta pelasteta, eikä myöskään tuhota. Tuusulan maine kyllä tuhoutuu lakkautuksella. Miten mahtaa tämä lukion lakkautustouhu vaikuttanut HUSin päätökseen Kellokosken sairaalan lakkautuksen kohdalla. Vai mitä ajattelette porukasta, joka puolustelee sairaalan säilyttämistä ja samaa aikaan suunnittelee lukion lakkautusta?


Valoa tunnelin päässä on kuitenkin näkyvissä, kunnanhallitus pääsi yhteisymmärrykseen, ettei Kellokosken lukiota lakkauteta, jos opiskelijamäärä kääntyy nousuun. Pallo on nyt Kellokosken ja Mäntsälän nuorilla, heidän hakeutumisensa lähilukioon pelastaa opinahjon lakkautukselta.



tiistai 18. marraskuuta 2014

Pitkästä aikaa täällä

Huomasin juuri, että vuosi on vierähtänyt edellisestä tekstistäni tällä areenalla. Paljon on mainitsemisen arvoista sattunut tuona aikana, mutta en aio niistä kaikista kirjoittaa. Kunhan jotain kirjoitan, jotta säilyy muistijälki tännekin.

Ihan aluksi tämä kirjoittamisen alku meinasi tyssätä virheilmoitukseen, jonka mukaan järjestelmääni ei enää tueta bloggerin toimesta. Kovaa on kehityksen tahti, kun vajaa 4 vuotta vanha masiina ei kelpaa. Ehkäpä pitää päivittää tämä laitteisto. Toisaalta se on myös osoitus, että käytän tablettia ja puhelinta enenevässä määrin somen seuraamiseen ja sähköpostienkin lukemiseen.

Oikeastaan piti kirjoittaa viimekertaisesta valtuuston kokouksesta, mutta nostan siitä ainoastaan yhden aiheen tai korkeintaan kaksi. Riihikallion kirjaston kohdalla äänestys meni tiukimmalla mahdollisella tuloksella väärin päin. Kustannusvaikutus oli mitättömän pieni ja monissa muissa äänestyksissä oli kyse suuremmista summista ja lisäkustannuksista. Kirjastoauto ei ole sama asia kuin kirjasto, vaikka pystyykin tavoittamaan todennäköisesti suuremman osan asukkaista kuin paikallaan oleva kirjasto. Siis laskennallisesti, mutta kirjaston ikkunoiden takaa voi ihailla esimerkiksi lasten piirustuksia vaikka keskellä yötä.

Näinä vuosina, joina olen tässä kunnallisessa päätöksenteossa jollain asteella mukana ollut, olen monesti ihmetellyt miksi jostain kustannusvaikutukseltaan pienestä asiasta väännetään tuntitolkulla ja joku moninkertaisesti kalliimpi asia päätetään hetkessä. Ei voi olla pelkästään valmistelusta kiinni. Tulee väkisinkin mieleen eräs A2-kielen opintoihin liittyvä kuljetuskeskustelu muutaman vuoden takaa. Kustannusvaikutus vuositasolla alle 200 €, eikä viranhaltijalle edes kelvannut, että olisin itse henkilökohtaisesti maksanut tuon erotuksen, että nuo kyytiä vaille jääneet muistaakseni neljä oppilasta olisivat saaneet kyydin A2-kielen tunnille samaan taksiin muiden mukana. Autossa olisi ollut tilaa. Tein silloin kustannuslaskelmat taksiliiton ohjeiden mukaan ja tarkastutin laskelmani koulukyytejä ajavalla taksimiehellä ja hän hyväksyi laskelmani oikeiksi. Myöhemmin sain kunnasta lisätietoja useamman yhteydenoton jälkeen ja yksiselitteisiä taksoja ei niiden mukaan ollut. Oliko kunnassa kilpailutettu koululaiskuljetukset erihintaisilla sopimuksilla, vai mistä olikaan kysymys? Selkeää vastausta en siihen saanut.

Päätöksien tekoa voisi helpottaa   tarkemmat lähtötiedot ja yksiselitteisemmät laskelmat kyseisen toimialan ja myös koko kunnan kannalta. Laskelmilla voidaan saada joku päätös toimialalle edulliseksi, mutta koko kunnan kannalta se olisi tulokseltaan huono. Tällainen olisi ollut Klemmarin lakkauttaminen.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Turbulenssia Tuusulassa

Viimeaikojen uutiset Tuusulan päätöksenteosta ovat olleet monenlaisia. Tavallisen kuntalaisen ja etenkin koululaisten vanhempien kannalta melkoisen haastavia seurattaviksi. Osin tästä syystä moni valtuutetuista allekirjoitti maanantaina valtuuston kokouksessa Pasi Huuhtasen esittämän aloitteen, minäkin.

Koko rumbahan lähti kesäkuussa julkistetusta palveluverkkoselvityksestä. Sen mukaan Tuusulassa tulisi sulkea monta lähikoulua ja keskittää koulut mammuttikouluihin taajamiin noin lyhyesti selvitystä referoidakseani. Selvitys itsessään oli ehkä tarpeellinenkin, mutta sen tulos oli mitä oli. Kesä meni selvitystä tavatessa ja syksyllä valtuusto yksimielisesti päätti, ettei yhtäkään koulua olla sulkemassa vastauksena vanhempainyhdistysten aloitteisiin. Pari viikkoa eteenpäin ja lakkautukset olivat taas esillä kunnanhallituksen seminaarissa. Täyskäännös vauhdissa ja kuntalainen alkoi epäillä navigaattorin kykyjä. Ryhmien välillä alkoi keskustelu ja erilaisten tarkistuslaskelmien vertailu ja tuloksena kaikki muut valtuustoryhmien puheenjohtajat paitsi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten allekirjoittivat lausunnon, jonka mukaan vuonna 2014 ei yhtäkään Tuusulan koulua tai lukiota suljeta.

Tässä vaiheessa kuntalaiset paikallislehti Keski-Uusimaan luettuaan huokaisivat helpotuksesta ja etenkin koulujen oppilaat ja opettajat, enemmistö valtuustosta oli lakkautuksia vastaan. Mutta mitä tapahtuikaan? Kunnanjohtaja vähät välitti tästä ja toi budjettiesityksessään koulujen lakkautuksen taas esiin. Purjehdustermein lipulla on pyöritty kuten kapteeni ei tietäisi mihin ollaan menossa. Tuota kurssia tietysti sotkee valtakunnan nykyisen hallituksen vehkeily kuntaliitosselvitysten kanssa, joka kuormittaa tottakai miehistöä ja kapteeniakin turhaan.

Kuntalaisen oikeusturvan ja kuluttajansuojan kannalta tämä holtittomalta tuntuva suunnanmuutosten jatkumo ei voi olla hyvä asia. Sokea Reettakin näkee tässä johtajuusongelman. Demokratiassa mennään enemmistön mukaan ja sitä noudatetaan. Tämä jatkuva käärmeen pyssyyn ajaminen koulujen lakkautusehdotusten muodossa piti loppua tuohon valtuustoryhmien puheenjohtajien kirjoitukseen, mutta ei loppunut. Siinä syyni allekirjoitukseen. Nyt sitten odotellaan selvityksiä ja valtuusto päättää joskus jotain. Tämän koulujen lakkautusehdotuksen pyörittelyn jälkeen lopullisen luottamuslauseen äänestyksessä mielen muuttuminen allekirjoittaneilta tai allekirjottamattomilta ei enää hämmästyttäne ketään. Äänestystulos voi olla mitä tahansa 0-51 väliltä.

Somen ja lehdistön keskustelupalstojen puolella tomaatit ja pilkkakirveet ovat lennelleet maanantain jälkeen ja aniharva on uskaltanut nimellään kirjoittaa. En ole vielä näille puskista huutelijoille ruvennut vastaamaan tätä tekstiä lukuunottamatta. Tuskin tänne löytävätkään, mutta se on heidän ongelmansa. Mielestäni oli hyvä, että asia nousi pinnalle ja se selvitetään. Kunnanjohtaja on lehtijutun mukaan sairauslomalla, sen ymmärrän, tapaus on vakava.

Vakavaa tämä on myös Tuusulan kannalta. Onko valtuusto ymmärtänyt ohjata kunnanhallitusta ja kunnanhallitus taas kunnanjohtajaa? Vai onko kunnanjohtajan radiohaastattelussaan mainitsema hyvä yhteistyö kunnanhallitusten puheenjohtajien Leivo 7 vuotta ja Kervinen 3 vuotta ollut liian hyvää, joten muu päätöksentekoporras on jäänyt seinäruusun asemaan?

lauantai 5. lokakuuta 2013

Demokratian riemuvoitto?

Meillä oli kaskolautakunnan kokous viime tiistaina. Se loppui vasta keskiviikkona. Lopulliset päätökset kokouksen päätöksistä tehdään myöhemmin. Putosiko mahdollinen lukija kärryiltä? Rivikuntalaiset ovat pudotettu jo lehtikirjoittelulla aiemmin.

Tuo kaskon kokous ei ollut juuri mistään yksimielinen ja äänestyksiin mentiin. Äänestysten tulokset eivät kelvanneet hävinneelle osapuolelle ja kokousta jatkettiin, koska puheenjohtaja oli hävinneellä puolella, eikä suostunut päättämään kokousta. Koska lopullisen päätöksen esitetyistä koulujen lakkautuksista tekee valtuusto myöhemmin, moni lautakunnan jäsenistä suostui vastentahtoisesti näennäispäätöksiin, jotta päästäisiin edes jossain vaiheessa yötä kotiin.

Koko ruljanssissa oli kyse siitä, että kunnanhallitus suuressa viisaudessaan oli keksinyt asettaa lautakunnalle 0,5 miljoonan säästötavoitteen ensi vuodelle. Virkamieskoneisto ei ollut keksinyt muita keinoja kuin koulujen lakkautukset. Syyskuun alussa kunnanvaltuuston kokouksessa ilmaistiin, ettei koulujen lakkautuksia ole tulossa. Parin viikon kuluttua siitä oli valmis lista esillä. Uskokoon ken tahtoo, että ajatus lakkautuksista tuli yllätyksenä virkamiehistölle.

Kuntalaisille se ainakin tuli yllätyksenä. Tässä nykyisen pääministerin fantastisuuden kaudella yllätykset eivät taida loppua. Pallo on hukassa aivan kokonaan. Suomen asia on unohtunut muiden maiden asioiden ajamisen alle. Tärkeintä tuntuu olevan sijoittajien varantojen turvaaminen, sillä ei ole väliä miten tavallinen rahvas pärjää.

Tuusulan tasolla ollaan asettamassa kyläkouluja syyllisiksi taajamakoulujen ongelmiin pääministeripuolueen edustajien toimesta. Perustelut ontuvat mennen tullen. Laskelmat perustuvat oletuksiin, tarkoituksellisesti vääriin lähtöarvoihin ja järkyttäviin virheisiin. Oletuksiin siinä mielessä, että Tuomalan koulua käyvien järvenpääläisten oletetaan siirtyvän kirkonkylän kouluun muiden mukana, vaikka Järvenpään puolella olis lähempänä oleva koulu. Tarkoituksellisesti vääriin lähtöarvoihin siinä mielessä, että useamman koulun lähipiirissä asuvien lasten oletetaan siirtyvän suurimpaan kouluun ja järkyttäviin virheisiin siinä mielessä, että esimerkiksi Klemetskogin koulun oppilashinnan arvio oli väärässä yli 300 %.

Paljon muitakin epätarkkuuksia suunnitelmissa on ja meille kerrottiinkin kokouksessa, ettei tarkkoja laskelmia pystytä tekemäänkään. Eli pahimmassa tapauksessa suljemme kouluja ja kustannukset nousevat sen vuoksi, vaikka säästöjä olisi pitänyt tulla. En halua lähteä tuollaiseen uhkapeliin. Siksi haluankin odottaa ensi vuoteen ja  kuntaliitosselvitysten valmistumiseen. Voimme yhdessä liitoskuntien kanssa perusteellisten laskelmien valossa tarkastella palveluverkkoa uudelleen.

Nyt on tärkeintä turvata työrauha kouluille ja riittävät resurssit ensi lukuvuotta varten. Tähän liityen monet lautakunnan kokouksessa olleet kirjoittavat lehtien palstoilla ja somessa tarvikerahojen leikkauksista. Todellisuudessa lautakunta päätti nostaa niitä 7 %, eikä leikata entisestään. Tarkoitushakuisuus tiedottamisessakin näkyy onnistuvan ja kuntalaiset ovat entistä enemmän hukassa.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Koulujako lakkauttamaan?

Olen ollut kyläkoulujen puolella jo pitkään. Se johtuu varmaan omista kokemuksistani koulunkäyntini alkuajoilta. Meillä oli 1-3 luokat yhdessä luokassa ja loput toisessa. Istuin ykkösten takimmaisella rivillä ja oman luokan tehtävät tehtyäni aloin tekemään kakkosille tarkoitettuja tehtäviä, jotka olivat kohdalleni tuodun karttatelineen varaan kiinnitetyllä taululla. Kolmosten tehtävät olivat valitettavasti liian kaukana takana, mutta opettajan puhe kuului kyllä.

Aamuisin lähdin kouluun maaseudun tapaan reilusti ennen koulun alkua. Ensiksi keittolaan keittäjämme Annikin kanssa juttelemaan kunnes muita lapsia tuli koulun pihalle. Välituntileikit aloitimme siis jo ennen koulun alkua. Isäni töiden vuoksi muutimme toiselle paikkakunnalle ensimmäisen vuoden jälkeen ja opiskelu jatkui kirkonkylän kansakoulussa ja myöhemmin keskikoulussa. Osa oppilaista tuli kauempaa linja-autokuljetuksella. He jäivät väkisimmin meille kirkonkylässä asuville vieraammiksi, koska emme heitä tavanneet koulun ulkopuolella.

Tässä on yksi näistä pienten koulujen ideoista. Lapset näkevät toisiaan koulun ulkopuolellakin ja kaverin luo on helppo mennä koulun jälkeen. Keskittämällä opetus mammuttiyksiköihin menetetään tätä yhteisöllisyyttä kylillä. Näitä koulujen säästöjä ja lakkautuksia perustellaan tasapuolisuudella, mitä tasapuolista siinä on, että osa asuu koulun lähellä ja muut kaukana?

Tuusulassa yritetään ajaa kyläkouluja alas mitä ihmeellisimmin perusteluin. Alkukesästä eteemme lyötiin konsultin esitys, joka perustui virheellisiin laskelmiin. Näitä oiottiin valtuuston kokouksessa, reilusti kolminkertaiseksi oli saatu Klemetskogin koulun oppilaskustannus todellisuuteen nähden. Viimekeväinen kotikuntakorvaus-farssi tuli väkisinkin mieleen. Onko se nyt niin vaikeaa esittää oikeita lukuja? Ilmeisesti on, koska niiden valossa ei kouluja voisi lakkauttaa.

Itse asiassa koko palveluverkkoasia on mietittävä vasta kuntaliitosselvitysten ja -päätösten jälkeen. Asukkaillekin on annettava mahdollisuus osallistua keskusteluun. Nyt esillä oleva aikataulu on liian tiukka ja johtaa hutilointeihin ja huonosti valmisteltuihin päätöksiin. Se voi kostautua myöhemmin, kuten kävi Ruskelan koulun lakkauttamisen kohdalla. Mitään säästöä ei tullut Kilpeläisen Pentin laskelmien mukaan, päinvastoin lisää kuluja. Kuntaliitto sai laskelmissaan tappion vielä suuremmaksi.

Ensi vuodelle kaskon olisi säästettävä vielä 0,5 miljoonaa. Kasko on säästänyt 5 miljoonaa viimeisten neljän vuoden aikana! Tälle vuodellekin tilakeskus tosta noin vaan nosti vuokria reilusti. Korotukset perustuivat siihen, että he arvioivat rakennukset arvokkaammiksi. Hei haloo! Meille kerrotaan, että koulut alkavat olla käyttöikänsä lopussa ja rakennuksen hinta vaan nousee. Nyt lakkautettaviksi esitettävien listalla on yksi tänä vuonna korjattu ja pari alle 8 vuotta sitten korjattua tai jopa uutta koulua. Ei mene mun kaaliin tämä idea.

Nyt tarvitaan aikalisä tähän asiaan ja mietitään uudestaan koko baletti. Isoja vanhoja kouluja on paljon huonommassa hapessa, esimerkiksi koulukeskus. Koulukeskuksen tontti on lisäksi houkuttelevalla paikalla liike- tai asuntokäyttöä varten. Suunnitellaan Rykmentinpuistoon sitten kampus, jonne mahtuu niin lukio kuin peruskoulukin.

Nämä nyt lakkautusuhan alla olevat pienet koulut pärjäisivät numeroiden valossa paremmin, jos niihin osoitettaisiin enemmän oppilaita. Ruuki on ahdas ja Linjamäessä on tyhjä luokka 5-6 luokkalaisia varten. Nahkela on Vaunukankaan läheisyydessä ja niiden välissä asuvia voidaan osoittaa Nahkelaan. Tuomala on hyvässä paikassa Järvenpään rajalla. Tuo Klemetskog on hieman reunalla, mutta ruotsinkielinen opetus Tuusulassa tarvitaan. Se on kaiken lisäksi viimeisimmäksi korjattu, joten käyttökulujen suhteen varmasti kilpailukykyinen.

Kellokosken lukio on paikallisille tärkeä, koska Järvenpään lukioon eivät kaikki kellokoskelaiset mahdu. Tuo lukiokysymys vaatii kyllä oman kirjoituksensa myöhemmin. Toisen asteen koulutus ei ole lakisääteisiä kunnan toimia ja alueella toimii Keuda, jonka siipien suojaan lukiotkin mahtuisivat kaikista kuntaliitoskunnista.