tiistai 11. toukokuuta 2021

Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus

 Sain tänään sähköpostia kunnasta. Vaikka pyysin useamman vuoden lukuja eri koulujen kuluista, sain vain vuoden 2019 luvut. Niiden piti olla tällä kertaa oikein ja täsmätä palveluverkkosuunnitelmassa olleisiin tietoihin. Tuli viidennet eri summaa osittavat luvut. Satunnaislukugeneraattori ilmeisesti arpoo korjauskertoimia ja jonkin momentin lukua muokataan hieman halutun lopputuloksen saamiseksi.

Olin asian tiimoilta jo aiemmin yhteydessä Kuntaliiton lakimiehiin. Sieltä saamani vastaus oli juristin kieltä, ja vastuu tulkinnasta on lukijalla. Vähän samaa tulkintaa joutui tänään käyttämään. Otsikon luottamushenkilön tiedonsaantioikeus on julkisuuslaissa kaikkia koskevaa tiedonsaantioikeutta laajempi. Mutta luottamushenkiö ei saa käyttä tiedonsaantioikeuttaan väärin. Viestissä myös mainittiin, ettei kuntalain 83§ velvoita antamaanesim. kopioita tai tulosteita, nähtäväksi antaminen riittänee. Pitääkö siis luottamushenkilöllä olla oma kopiokone tai skanneri matkassa, jos hän haluaa saada tietoa kunnan luvuista?

Mitä enemmän tätä koulujen lakkautusvimmaa alkaa tutkia ja vaatia oikeita ja ajantasaisia lukuja, sitä enemmän alkaa huolestuttamaan, miksi ei ensimmäisellä kerralla voi saada oikeita lukuja. Toisekseen ihmetyttää, mitkä luvuista ovat loppujen lopuksi oikein tai edes lähimpinä oikeita.

Ehkäpä kuudennet luvut osuvat yhteen joidenkin aiemmin toimitettujen lukujen kanssa. Toisaalta ovatko nekään oikeat? Sattuvat vaan osumaan kohdalleen joidenkin aiempien laskelmien kanssa.

Summa summarum. Linjamäen koulun lakkautuspäätös tapahtui puutteellisin ja väärin pohjatiedoin.


torstai 22. huhtikuuta 2021

Mitäs minä sanoin!

 Otsikko on suora lainaus entisen tilakeskuksen päällikön Ritva Lappalaisen postauksesta Tuusulan kuntapolitiikkaryhmässä käydystä keskustelusta Kirkonkylän koulun toiminnoista kampuksen rakennusaikana. Ritvan ja monen muunkin mielestä uusi Kirkonkylän koulu olisi pitänyt rakentaa muualle, kuin nykyiselle ahtaalle tontille. Useita mahdollisia rakennuspaikkoja tutkittiin kaavoituksen kanssa, mutta kesken selvitystyön päätös sijainnista runnottiin läpi.

Kärsijiksi tässä tilanteessa joutuvat taas kerran lapset ja veronmaksajat. Hintalappu eri luokkien  kuskauksista Nahkelaan, Rusutjärvelle ja Vanhakylään voi nousta arvaamattoman kalliiksi jo yhdenkin onnettomuuden seurauksena. Lapset tullaan siis kuskaamaan toisille kouluille sen sijaan, että he itse voisivat kulkea jalan tai polkupyörällä koulumatkojaan. Hyötyliikuntaa jää saamatta melkoinen määrä.

Miten tähän runnomiseen sitten päädyttiin? Siihen osannee vastata pormestaritrio. Heillä on tuntunut mopo karkaavan käsistä sitä pahemmin, mitä pidemmälle pormestarimallin kanssa on Tuusulassa eletty. Tämä Kirkonkylän kampushan kesken kaiken ylimitoitettiin reilusti, jotta Klemetskogin koulun ruotsinkielinen opetus voitaisiin sinne siirtää. Ilman tuota ylimitoitusta Kirkonkylän koulu olisi mahtunut paremmin tuolle ahtaalle tontilleen. Taisi sivistystoimen puolella olla aavistus, ettei ruotsinkieliseen opetukseen kuitenkaan tule suunnitelman mukaista määrää oppilaita ja silloin tilaa olisi siirtää Tuomalan koulun opplaat Kirkonkylään. Runnomiselle oli siksikin kiire, että suurin osa kuntalaisista ei kannata megakampuksia, koska niiden rakentaminen johtaa pienten koulujen sulkemiseen. Nykyisen valtuuston voimasuhteilla pienet koulut ovat vaarassa ja uusi valtuusto voi olla eri mieltä. Äänestäjien onkin syytä olla tarkkana ja tutkia nykyisten valtuutettujen äänestyskäyttäytymistä näissä kouluja koskevissa päätöksissä.

Tuusulan palveluverkon uudistaminen on mietittävä uudestaan. Lasten kannalta on tärkeintä, että koulu on etenkin ala-asteella riittävän lähellä turvallisen koulumatkan takana. Yksisarjainen ala-aste riittää varsin hyvin ja maksimissaan ala-aste voi olla kaksisarjainen. Erinomaisia oppimistuloksia saavutetaan myös yksisarjaista pienemmissä kouluissa, joissa siis käytetään yhdysluokkia, eli samassa tilassa on useamman vuosikurssin oppilaita. Tuomalan koulu on maankuulu erinomaisesta pedagogiikastaan ja siellä näitä yhdysluokkia käytetään varsin monipuolisesti. Itsekin aloitin aikoinaan kansakoulussa, jossa kolme ensimmäistä luokkaa opiskeli samassa luokkahuoneessa.

Mikäli Tuusulan ala-asteet olisivat yksisarjaisia ja niiden sijoittelu olisi tehty viisaasti, ei juuri kenenkään tarvitsisi kulkea koulukyydillä ja kuljetuskustannuksistakin säästettäisiin. Näin korona-aikana hankalien karanteenien mahdollisuuskin pienenisi oleellisesti isoihin kampuksiin verrattuna. Ylä-asteita voidaan sitten sijoittaa hieman kauemmaksi kotoa, jos erillisten yläasteiden rakentamiseen on ylipäätään tarvetta. Jokaisen koulun ympärillä olisi alue, josta ensisijaisesti mennään kyseiseen kouluun. Nämä alueet eivät saisi leikata toisiaan. Kouljen väliin jäävältä "ei kummankaan" koulun ensisijaiselta oppilaaksiottoalueelta sitten lapsia sijoitettaisiin siihen kouluun, johon paremmin mahtuu tia vanhemmat lapsensa haluavat. Näin toimien yksikään koulu ei olisi ensisijaisen oppilaaksioton vuoksi tupaten täysi, vaan tilaa jäisi muutamille oppilaille toissijaiseen oppilaaksiottoon. 

Olen tätä mallia aikoinaan ehdottanut silloisessa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa, mutta se ei saanut riittävää kannatusta lautakunnan jäseniltä. Viranhaltijoilta sen sijaan tuli täystyrmäys idealle. Pitkässä juoksussa tuo ehdottamani malli on jopa taloudellinen, koska ei tarvitse rakentaa liian suuria kouluja. Myös kuljteuksissa säästetään ja ennenkaikkea lasten terveyden kannalta omin voimin kuljettu koulumatka on koulukyytiä parempi.


perjantai 9. huhtikuuta 2021

 Päätin sitten ryhtyä vielä kerran ehdolle

 

Valtuuston 7.12.2020 kokouksen olin sitä mieltä, että nyt saa riittää kunnallispolitikointi. Olin väärässä.

Kyseisessä kokouksessa tehtiin päätös Linjamäen koulun lakkauttamisesta monen äänestyksen jälkeen. Viimeisessä äänestyksessä tulos oli kovin tiukka. Jos yksikin koulun lakkauttamista kannattanut olisi äänestänyt koulun säästämisen puolesta, päätös olisi säästänyt Linjamäen koulun lisäksi muut uhanaliset pienet koulut. Nyt mikä tahansa koulu joutuu lakkausuhan alle, jos oppilasmäärä laskee alle 60:n. Surullista tässä oli se, että kolme TuPun valtuutettua äänesti pienten koulujen lakkautusten puolesta.

Moni jätti eroavan mielipiteen ja kymmenen hengen porukalla koostettiin valitus hallinto-oikeuteen. Koska tuo Linjamäen lakkautuspäätös oli syntynyt puutteellisten ja väärien tietojen perusteella oli tärkeää tehdä tuo valitus. Toinenkin valitus sinne tuli ja paikallislehti yhdessä sosiaalisen median kanssa sai aikaan myrskyn vesilasissa TuPun piirissä. Viestejä meni eri suuntiin ja koin joutuneeni syypääksi koko valitukseen. Viimeinen niitti tuli perustajajäseniin kuuluvalta ja sen mukaan on hyvä, etten lähde ehdokkaaksi. Edellisten vaalien alla eräs toinen ryhmä sai kunnian kahden ehdokkaan pudottamisesta listoiltaan.

Tällä nykyisellä valtuustokaudella olen ollut enemmän keskiryhmien edustajien kanssa samaa mieltä kuin TuPun edustajien. Kaukokiidon tulon esto Tuusulaan oli yksi pahimmista mokista Tuusulan valtuutetuilta ja monelta TuPulaiselta. Siksi oli helpoo vastata myöntävästä Salme Nepposen soittaessa ja kysyessä ehdokkaaksi Keskustan riveissä. Tahdon korostaa, että olen sitoutumattomana ehdolla. Puolueen jäsenkirjaa en siis ole ottanut. Palataan siihen jäsenkirja-asiaan sitten, kun Suomen kannalta tuhoisin puolue ei ole samassa hallituksessa. En voi ymmärtää, että kannabista saisi polttaa vapaasti, mutta kotimaista ja työtä Suomeen tuottavaa turvetta ei.

Palataan tuohon Linjamäen koulun lakkauttamiseen. Klemetskogin koulu lakkautettiin vastoin Kuntaliiton ohjeita ilman evausta ja Tuusulan sivistystoimi suoritutti evauksen pikatahtia konsulttiyritystä käyttäen. Tuusula on konsulteille kultakaivos, kun viranhaltijat siirtävät vastuunsa muualle. Tuo evaus oli sikäli puutteellinen, että päättäjille ei tuotu kaikkia sen antamia tuloksia nähtäviksi. Omituisin oli opetuspäällikkö Torvisen selitys, että siellä on niin kovaa tekstiä, ettei sitä sovi lukea. Varmasti vanhemmat ovat huolissaan lastensa koulun puolesta, mutta kyllä päättäjien pitää saada tietää kaikki, jos kerran viranhaltijatkin saavat nuo vapaan sanan kommentit lukea.

Pahin virhe Linjamäen lakkautuspykälässä oli kuitenkin noiden talouslukujen puutteellisuus ja virheet. Ensinnäkin yhdenkään koulun investointien kulut eivät olleet mukana laskelmissa. Linjamäen koulu on rakennettu 1917, joten investointi on kuoletettu jo kolmeen kertaan, koska Tuusulassa käytetään 30 vuotta investoinnin kuoletusaikana. Investointien puuttuminen johtaa toiseen virheeseen. Kellokosken koulu saadaan näyttämään todelista halvemmalta, koska investoinnit eivät rasita laskelmaa, jolla valtuutetuille perustellaan oppilaiden siirtoa Linjamäen koulusta Kellokoskelle.

Ylläpidon kuluista sen sijaan olemme saaneet joka käänteissä erilaiset luvut. Ennen kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokousta 17.11.2020 esityslistan liitteen(6.11.2020) mukaan Linjamäen koulun ylläpito maksoi 47311€. Kokouspäivänä saimme uuden tiedon ja nyt (17.11.2020) ylläpito maksoi 35374€.  Pyysin erikseen tarkempia tietoja investointikuluineen ja sain 19.3.2021 Excel-taulukon, jonka mukaan Linjamäen koulun ylläpito maksoikin vain 21136€. Siis alle puolet joulukuun valtuuston kokouksen esittelyn mukaan. Nyt pääsiäisen jälkeen talouspäällikkö Markku Vehmas lähetti sähköpostia, jossa kertoi minun saaneen väärät tiedot, oikeiden tietojen mukaan kulut olisivat 30254€, eli "täsmälleen samat" kuin valtuuston kokouksessa 7.12.2020. Nyt joku ei täsmää, koska valtuuston kokouksessa käytettiin kasvatus- ja sivistyslautakunnan 17.11. kokouksen lukuja. Olen siis saanut Tuusulan viranhaltijoiden taholta neljä erilaista lukua Linjamäen koulun ylläpidon kuluista. Kallein luku on yli 2,2 kertainen halvimpaan. Ei hyvältä näytä tämä esitysten valmistelu ja suurin osa valtuutetuista päätti koulujen lakkautusten puolesta näin väärillä tiedoilla.

Näyttääkin siltä, että koulujen säilyttämisessä ja lakkauttamisessa painaa enemmän ideologia kuin puhtaat faktat. Käsittelyn aikana paljastui uudeksi keisariksi ilman vaatteita kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka. Hänen mukaansa yksi peruste Linjamäen lakkautukselle on hänen aivojensa rasittuminen. Heikin aivoja kun rasittaa katsoa karttaa, jossa on liian monta koulua. Tuusula tunnettiin joskus taiteilijoistaan. Nyt Tuusula tunnetaan sätkää polttavasta ja kunnan luottokortteja apulaisensa kanssa kilpaa vinguttelevasta pormestaristaan ja toisesta apulaispormestarista joka ei kunnan visaa vinguta, mutta hoitaa lampaita paermmin kuin kouluverkkoa ja liian monen koulun kartalla näkemisestä aivonsa rasittavasta kuntakehitysjohtajasta.

Pormestarimallin myötä Tuusulassa meno on mennyt villiksi. Hyrylän keskusta tuhotaan mammuttiprismalla, linja-autoasema häädetään lähes IT-museolle, kunnantalo pistetään maan tasalle ja korkea kerrostalo tilalle, pienet koulut lakkautuslistalle ja mammuttikampukset tilalle. Tuusula on vielä maaseutumainen kunta, kaupungiksi tulemisessa ei ole mitään mieltä. Moni Tuusulaan muuttanut haluaa luontoa ympärilleen ja pois kaupungista, niin mekin aikoinaan -80 luvulla. Maaseutumaisuus on valtti pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Lapsille tilaa elää ja kasvaa turvallisessa ympäristössä lähellä olevaa kyläkoulua käyden. Koulua, jossa kaiki tuntevat toisensa, niin opettajat, oppilaat kuin vanhemmat.

 

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Vaalikoneessa ruuhkaa

Tänään oli mitä mainioin ulkoilukeli. Aamupäivästä teimmekin vaimoni ja koiramme kanssa pitkähkön kävelyn lähimetsikössä. Aikaa siis kului pitkästi, matkaa ei tullut kovin paljoa. Katselimme samalla paikkoja alppiruusuistutuksille ja suunnittelimme kävelyyn ja jopa pyörätuolilla liikkumiseen sopivia reittejä. Sain aamupäivän aikana ja myöhemmin päivällä lukuisia viestejä Ylen vaalikoneen takkuamisesta ja myös kysymyksiä Tuusulan kaskolautakunnan alaisista asioista. Vaalikoneen vastauksiin näemmä tehtiin perusteellisia vastauksia.

Itse olen vaalikoneisiin vastannut jo loppuviikosta, mutta ajattelin laittaa vielä Ylen koneeseen videot. Ajatukseksi näköjään jäi. Pojan säbäjoukkueella oli toiseksi viimeinen viikonloppu sarjapelejä Sipoossa ja loppupäivä meni siellä. Kotona oltiin illan jo pimennyttyä ja vaalikoneeseen ei kerta kaikkiaan päässyt juuri alkua pidemmälle. Alun perin tallettamani vastauksetkin näyttivät hävinneen, mutta saamani tiedon mukaan ne ovat tallella, vaikka eivät näykään. Muutaman tunnin yritin kirjautua uudelleen ja joka kerta homma tyssäsi edellistä aiemmin. Hesarin koneeseen sain sentään laitettua kuvan, jonka itse otin, siksi se näyttää miltä näyttää. Hyvä kuvaaja saa huonostakin kohteesta hyvän kuvan, mutta tällainen harrastelija pilaa hyvänkin kohteen huonolla kuvalla. Savolaissyntyisenä vastuun siirrän tässä kohti lukijalle tuon kohteen hyvyyden/huonouden arvioinnista. ;-)

Poikien pelit muuten menivät ihan ok, tasapeli ja voitto pitivät heidät sarjansa kärjessä ja ensi viikonloppuna kaksi viimeistä peliä ratkaisevat jatkon. Sarjan voitolla pelit jatkuvat sunnuntaina. Harmillisesti lauantaiksi on suunnitteilla toritapahtuma Hyrylään ja minut on valittu vapaaehtoiseksi pariin hommaan. Molempiin aion ehtiä tavalla tai toisella, eli yhden pelin aion seurata paikan päällä ja muutaman muurinpohjaletun ehdin paistaa Hyrylän torilla. Saattaapa pari askelta sambaakin Kaikkostakin kankeampana onnistua.

Tästä toritapahtumasta tuli mieleen Ruotsinkylän perinteiset kyläpäiwät, joita on Eloriehankin nimellä pidetty kymmenkunta vuotta Johannisbergin kartanon riihellä. Käykääpä katsomassa kuvia www.ruotsinkyla.fi - sivustolta. Samalla voitte selata Lahelaseuran, Myllykylän Myllyn ja Ruotsinkylän koti&koulun sivuja. On siellä kirjoituksiakin ja ennen kaikkea paljon alueen asukkaille tarpeellista informaatioita. Myllymäen Reino on sivuja ansiokkaasti ylläpitänyt ja moni muu auttanut.

Sivustoilla kuvastuu tämän alueen ihmisten yhteistyö ja etenkin kuvia katsellessa tulee hyvä mieli onnistuneista tapahtumista, joissa on saanut olla mukana.

Vaalit taas tulossa

Menin sitten suostumaan ehdokkaaksi kuntavaaleihin 2017. Olen tässä iltakaudet täyttänyt vaalikoneiden sivuja. Menisi ehkä nopeammin, ellei perustelisi vastauksiaan. Tahdon kuitenkin perustella, mutta se vie aikaa. Välillä myös yhteydet tökkii ja viimeksi Hesarin vaalikone pyytii kirjautumaan uudelleen, vaikka teinkin välitalletuksia.

Viime päivinä on ollut mediassa ehdokasasettelun kummallisuuksista ja kylillä tuttuja tavatessa puhe usein kääntyy näihin. Eräs valtuutettu tokaisikin heti kaupan ovella minut nähdessään, että älä kysy, koska arvasi ilmeestäni ryhmänsä taustajoukkojen toiminnan aiheuttaneen hämmennystä, johon toivoin häneltä kantaa.

TuPussa jokainen ehdokas tarvitsee valitsijayhdistyksen, jossa on vähintään kymmenen vaalikelpoista jäsentä. Puolueet voivat jättää ehdokaslistan. Pieni lisätyö tuo nimien kerääminen on, johon minulla meni pari tuntia puheineen viikko sitten lauantaina. Kiitos kaikille nimensä laittaneille, se ei velvoita kuitenkaan äänestämään.

Yritän vielä ennen vaaleja laittaa tännekin tekstiä tämän kauden politikoinneista ja tulevista tavoitteista.

tiistai 17. marraskuuta 2015

Kellokosken lukiosta

Kuten minua tuntevat tietävät, olen pyrkinyt toimimaan koko Tuusulan puolesta. Tähän toimintaani on kuulunut pienten koulujen kuten Kellokosken lukion puolustaminen käytännössä jatkuvaa lakkautusuhkaa vastaan. Tämä lakkautusuhka on siinä mielessä omituista, että kunnan valtuusto on jo aiemmin päättänyt, ettei tällä valtuustokaudella lakkauteta pieniä kouluja. Jostain kumman syystä nämä lakkautusehdotukset pomppaavat aina uudestaan pintaan, eikö näitä lakkautuksia ehdottavat ymmärrä yhdessä tehtyä päätöstä, vai onko tarkoituskin tehdä kiusaa jatkuvalla soutamisen ja huopaamisen aiheuttamalla epävarmuudella. Tämä ei voi olla vaikuttamatta Tuusulan lukion Kellokosken toimipisteeseen hakeutuvien opiskelijoiden määrään. Siinä mielessä tämän lakkautusporukan toiminta lienee onnistunutta, että opiskelijamäärän kehitys saadaan näyttämään lakkautusta puoltavalta.


Tässä vaiheessa Kellokosken lukion lakkautus olisi väärin monestakin syystä. Ensinnäkin valtuuston päätöstä pitää kunnioittaa tämän vaalikauden loppuun.
Toiseksi Mäntsälän kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan Mäntsälän puolella Linjatietä asuvat pääsevät Kellokosken yhtenäiskouluun. Heitä arvellaan tulevan n. 150.
Kolmanneksi tämä yhtenäiskoulu saa uudistetun ja laajennetun rakennuksen, jolloin nykyisin kahta puolta Koulutietä olevat rakennukset rakentuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.
Neljänneksi näiden edellä mainittujen yhteisvaikutuksena olisi perin kummallista, jos lukioon hakeutuvien määrä ei nousisi. Tämän mahdollisuuden nämä lakkautusintoilijat haluavat jättää kokeilematta.
Viidenneksi lukion lakkautuksen kustannusvaikutus ensi vuodelle on viranhaltijoiden "valistuneen arvauksenkin" perusteella vain 50 000 €. Tuolla summalla ei Tuusulan taloutta pelasteta, eikä myöskään tuhota. Tuusulan maine kyllä tuhoutuu lakkautuksella. Miten mahtaa tämä lukion lakkautustouhu vaikuttanut HUSin päätökseen Kellokosken sairaalan lakkautuksen kohdalla. Vai mitä ajattelette porukasta, joka puolustelee sairaalan säilyttämistä ja samaa aikaan suunnittelee lukion lakkautusta?


Valoa tunnelin päässä on kuitenkin näkyvissä, kunnanhallitus pääsi yhteisymmärrykseen, ettei Kellokosken lukiota lakkauteta, jos opiskelijamäärä kääntyy nousuun. Pallo on nyt Kellokosken ja Mäntsälän nuorilla, heidän hakeutumisensa lähilukioon pelastaa opinahjon lakkautukselta.



tiistai 18. marraskuuta 2014

Pitkästä aikaa täällä

Huomasin juuri, että vuosi on vierähtänyt edellisestä tekstistäni tällä areenalla. Paljon on mainitsemisen arvoista sattunut tuona aikana, mutta en aio niistä kaikista kirjoittaa. Kunhan jotain kirjoitan, jotta säilyy muistijälki tännekin.

Ihan aluksi tämä kirjoittamisen alku meinasi tyssätä virheilmoitukseen, jonka mukaan järjestelmääni ei enää tueta bloggerin toimesta. Kovaa on kehityksen tahti, kun vajaa 4 vuotta vanha masiina ei kelpaa. Ehkäpä pitää päivittää tämä laitteisto. Toisaalta se on myös osoitus, että käytän tablettia ja puhelinta enenevässä määrin somen seuraamiseen ja sähköpostienkin lukemiseen.

Oikeastaan piti kirjoittaa viimekertaisesta valtuuston kokouksesta, mutta nostan siitä ainoastaan yhden aiheen tai korkeintaan kaksi. Riihikallion kirjaston kohdalla äänestys meni tiukimmalla mahdollisella tuloksella väärin päin. Kustannusvaikutus oli mitättömän pieni ja monissa muissa äänestyksissä oli kyse suuremmista summista ja lisäkustannuksista. Kirjastoauto ei ole sama asia kuin kirjasto, vaikka pystyykin tavoittamaan todennäköisesti suuremman osan asukkaista kuin paikallaan oleva kirjasto. Siis laskennallisesti, mutta kirjaston ikkunoiden takaa voi ihailla esimerkiksi lasten piirustuksia vaikka keskellä yötä.

Näinä vuosina, joina olen tässä kunnallisessa päätöksenteossa jollain asteella mukana ollut, olen monesti ihmetellyt miksi jostain kustannusvaikutukseltaan pienestä asiasta väännetään tuntitolkulla ja joku moninkertaisesti kalliimpi asia päätetään hetkessä. Ei voi olla pelkästään valmistelusta kiinni. Tulee väkisinkin mieleen eräs A2-kielen opintoihin liittyvä kuljetuskeskustelu muutaman vuoden takaa. Kustannusvaikutus vuositasolla alle 200 €, eikä viranhaltijalle edes kelvannut, että olisin itse henkilökohtaisesti maksanut tuon erotuksen, että nuo kyytiä vaille jääneet muistaakseni neljä oppilasta olisivat saaneet kyydin A2-kielen tunnille samaan taksiin muiden mukana. Autossa olisi ollut tilaa. Tein silloin kustannuslaskelmat taksiliiton ohjeiden mukaan ja tarkastutin laskelmani koulukyytejä ajavalla taksimiehellä ja hän hyväksyi laskelmani oikeiksi. Myöhemmin sain kunnasta lisätietoja useamman yhteydenoton jälkeen ja yksiselitteisiä taksoja ei niiden mukaan ollut. Oliko kunnassa kilpailutettu koululaiskuljetukset erihintaisilla sopimuksilla, vai mistä olikaan kysymys? Selkeää vastausta en siihen saanut.

Päätöksien tekoa voisi helpottaa   tarkemmat lähtötiedot ja yksiselitteisemmät laskelmat kyseisen toimialan ja myös koko kunnan kannalta. Laskelmilla voidaan saada joku päätös toimialalle edulliseksi, mutta koko kunnan kannalta se olisi tulokseltaan huono. Tällainen olisi ollut Klemmarin lakkauttaminen.