Muutama asia seuraavalle valtuustokaudelle

 Seuraavan valtuuston on pidettävä jalat maassa.

Nykyisen valtuuston pahin virhe on Lahelan koulun sijaitipaikka ja koko. Nykyinen suunnitelma tulee liian kalliiksi, koska pelkästään paalutukseen täytyisi laittaa n. 10 miljoonaa tämän hetkisen arvion mukaan. Parkkipaikkakin täytyisi paaluttaa ja hintataso yleensä nousee vuosien kuluessa, joten valmistumisen ajankohtana tuo 10 miljoonaa lienee ylittynyt reilusti. Suuruuden hulluus taisi iskeä päättäjiin, kun tuohon laitokseen ollaan suunnittelemassa tilat yli 1000:lle lapselle.

Mitoittamalla Lahelan koulu n. 250-400 oppilaalle saadaan väljyyttä palveluverkkoon. Nahkelan, Ruotsinkylän ja Rusutjärven koulut voivat jatkaa toimintaansa ja tarjota alueidensa lapsille lyhyen jalan tai polkupyörällä kuljettavan koulumatkan koulukyydityksen sijaan.

Seuraavan valtuuston on myös säilytettävä Tuuskodon alue vapaana tehorakentamisesta ja muokattava Tuuskodosta arkkitehti Klaus Winqvistin ehdotuksen mukainen paikka, jossa myös vanhemmat ihmiset voivat asua kodinomaisissa tiloissa joiden yhteyteen on helppo tuoda erilaisia palveluita kuten parturi, jalkahoidot, hieronnat, terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanottopiste. Tuuskodon pelastamisella alkaa olla kiire.

Rykmentinpuiston metsien kohdalla on samanlainen uhka päällä Puistokylän kaavoituksen muodossa. On Tuusulassa muuallakin hyviä ulkoilumaastoja, mutta urheilukeskuksen läheisyys ja ja lähiseudun tiheän asutuksen vastapainoksi ei uutta asutusta tule kaavoitaa metsiin. Pidetään mieluummin koko Tuusula tasaisemmin asutettuna ja sallitaan omakotitalojen rakentaminen kyläkoulujen läheisyyteen. Kylät pysyvät elinvoimaisina ja lapsilla on turvallisempi alku opintielleen kuin noissa tuhannen oppilaan laitoksissa, joissa yksilö hukkuu numeroksi laskentataulukossa.

Vierailu Italiassa

 Käväisin viime viikonloppuna Italiassa. Pojallani oli työmatka Riminissä ja sovimme tulevani lauantaina Roomaan. Kävin lauantaina itsekseni tapaamassa entisiä naapureitani Janne ja Saria heidän Italian "tilallaan" ja poikani jäi työkaverinsa kanssa tutustumaan Roomaan.

Sunnuntaina kierreltiin pojan kanssa Roomassa ja maanantaina suunnattiin kohti Napolia, Pompeijia ja Amalfia. Roomassa olin jo aiemmin käynyt, mutta Napolin seutu oli uutta. Vaikuttavin koko reissussa oli kuitenkin ajo Amalfiin kapeaa vuoristotietä myöten. Paloautokin tuli hälytysajossaan vastaan, mutta tilaa oli riittävästi ainakin arkipäivän lehden paksuuden verran. Amalfissa vaihdettiin kuskia, jotta poikakin saisi tuntumaa kapeista mutkateistä ja ehtisin itsekin jotain kuvaamaan vauhdissa. Roomaan palatessamme jouduimme melkoiseen ukkosmyrskyyn ja vettä suorastaan lainehti hetken aikaa tien päällä.

Tiistaina vielä kävimme Rooman toiseksi korkeimmalla kukkulalla Villa Lanten vieressä katselemassa Roomaa sieltä suunnasta. Pyörähdimme luoteispuolella olevan Lago di Braccianon ympäri. Rypsipelto oli jo keltaisena, sama tilanne Suomessa vasta kesän lopulla. Lentokentälle matkalla koukkasimme vielä Via Cristoforo Colombon kautta. Toistakymmentä kilometriä viivasuoraa tietä kohti Välimerta. 

Vaalityötä en ole siten noin viikkoon tehnyt. Tänään tulee numerota ja palataan niiden julkaisun jälkeen asiaan.

 Kunnallisjärjestö päätti näpäyttää valtuustoryhmää

 

Tuusulassa on tämä pormestarimalli. Siihen siirryttiin politiikan läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Tai ainakin moni luuli läpinäkyvyyden lisääntyvän, mutta käytäntö on osoittanut vanhan menon jatkuvan. Vanha meno tarkoittaa Tuusulassa sitä, että pormestarit saavat ohjausta laulukirjan haltijalta.

 Keskustan valtuustoryhmä on yksimielisesti ollut sen kannalla, että Tuusulan tulee palata kunnanjohtajamalliin, koska johtoon tarvitaan sopivan koulutuksen saanut kunnallisalaa tunteva ammattilainen. Pormestariksi on tähän asti ollut Tuusulassa vaatimuksena suurimman valtuustoryhmän jäsenyys ja taustavaikuttajalle sopivuus.

Tämänkertaisten vaalien alla on keskusteltu oman pormestariehdokkaan asettamisesta. Itse olen ollut vastaan oman pormestariehdokkaan asettamista ennen vaaleja, koska tavoitteena on siirtyä kunnanjohtajamalliin. Mielestäni äänestäjiä jos ei nyt suoranaisesti huijata niin ainakin annetaan epämääräinen kuva siitä, kumman mallin kannalla ollaan. Harmillisesti kunnallisjärjestö oli päättänyt pitää kokouksensa juuri samaan aikaan, kun meillä oli valtuuston kokous. Valtuustoryhmän jäsenet eivät siten päässeet kokoukseen kertomaan kantojaan ja osallistumaan keskusteluun ja siten päättämään pormestariehdokkaan asettamisesta. Meiltä kyllä pyydettiin etukäteen lyhyt kannanotto, mutta varsinaiseen kokouskeskusteluun emme päässeet. Kantamme oli yksimielisesti se, ettemme asettaisi omaa pormestariehdokasta. Ensin pitää päästä valtuuston jäseneksi, koska pormestari valitaan heidän keskuudestaan.

Vaikka valtuustoryhmän kanta oli tiedossa, emmekä päässeet kokoukseen kertomaan taustoja kannallemme, päätti kunnallisjärjestö asettaa pormestariehdokkaan.Valtuustoryhmä on kuitenkin muiden ryhmien valtuutettujen kanssa tehnyt hyvää yhteistyötä meille tärkeissä asioissa ja olemme saaneet yhdessä onnistumisia terveemmän ja avoimemman poliittisen päätöksenteon tueksi. Kunnallisjärjestö päättikin nostaa profiiliaan ja näpäyttää valtuustoryhmää malliin:"Me teemme päätökset, ei valtuustoryhmä".

Omalla kohdallani tunne on tietenkin ristiriitainen. Pitäisikö kannattaa pormestariehdokasta vaikka kannatan kunnanjohtajamallia? Päädyn jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle. Tämä on kuitenkin viimeinen kerta näissä vaalikekkereissä kohdaltani. En ole ennenkää kuvia kumartanut ja olemalla rehellinen itselleen päätösten perusteluissa takaa mielenrauhan. Eikä tarvitse sitten vanhana kiikkustuolissa harmitella ettei tullut sanoneeksi mielipidettään.

 

Vaalit tulossa.

 Niinhän siinä taas kävi, että suostuin ehdokkaaksi kevään 2025 kuntavaaleihin. Aluevaaleihin en halunnut osallistua, se alue on liian hämärää minulle. Tuntuu välillä, että se on kaikille osallisille hämärää, niis Keusoten hallinnolle, kuin päättäjillekin.

Melkoisen villiä on toiminta ollut Tuusulan kunnassakin. Tilapäinen valiokunta tutkii parhaillaan pormestari Kalle Ikkelän luottamusta ja se asia selvinnee vasta vaalien jälkeen. Tuulista on kyllä ollut johtavien viranhaltijoiden keskuudessa. Kansliapäälliköksi viime keväänä valittu Reijo Siltala lähti kesken koeajan. En kyllä yhtään ihmettele, koska johtoryhmän suosikki Reijo ei vaalissa ollut, mutta Valtuusto ylimpänä toimielimenä Reijon kuitenkin valitsi. Reijon lähdön jälkeen vt kansliapäällikkö Satu Kuivasto nimettiin pormestarin toimesta jo saman viikonlopun aikana kun tieto Reijon lähdöstä tuli. Jälkiäteen on selvinnyt eri valtuutettujen kanssa keskustellessani, ettei Reijo ollut tietyn ryhmän suosikki ja kehityskeskustelujen avulla saatiin tunnelmaa rakennettua positiivisen toksiseksi.

Syksyllä etsittiin Tuusulaan uutta sivistystoimen johtajaa, Virpi Sailas kun oli lähtenyt Kirkkonummen kunnanjohtajaksi. Vt kansliapäällikkö pisteytti hakijat sai vs sivistystoimenjohtajan Tiina Simonsin näyttämään ykkös suosikilta. Taisipa kakkos suosikki saada kunnanhallituksen kokouksen jälkeen jo tiedonkin, ettei häntä ollut valittu. Unohtui ilmeisesti, että Valtuusto suorittaa lopullisen valinnan ja 9.12.2024 kokouksessa Marianne Liimatainen valittiinkin sivistystoimen johtajaksi. Jostain syystä Tiina Simons ei sen kokouksen jälkeen ole hoitanut sivistystoimen johtajan virkaa, tosin viransijaiseksi Katja Elo nimettiin vasta 4.2.2025. Vt kansliapäällikkö ei ole ollut halukas edes kysyttäessä kertomaan edes kunnanhallituksen jäsenelle perusteita Simonsin poissaololle, ei myöskään maksetaanko Simonsille täyttä sivistysjohtajan palkkaa, vaikka hän ei tee sitä työtä. Katja Elolle kyllä maksetaan lisävastuukorvausta. Koko sylttytehtaan kruunaa Tiina Simonsin lähettäminen Australiaan kunnan kustantamana ja päätös siitä ajoitettiin sopivasti joulun alle, joten valltuusto tai kunnanhallitus ei siihen pystynyt reagoimaan tuoreeltaan. Matkaa ei siksikään voi pitää hyväksyttävänä, että Tiina Simons oli hakenut Espooseen ja päässyt kolmen kärkihakijan joukkoon. Olisi saattanut päästä virkaankin Espoossa, mutt Tuusulan valtuuston päätöksestä suuttuneena teki valituksen hallinto-oikeuteen ja vaati vielä asianajokuluja Tuusulalta. Ei päässyt Tiina Espooseen eikä Satukaan Lempäälään, jonne oli hakenut.

Kiinnostavaa nähdä jatkuuko Tiina poissaolo maaliskuussa. Ainakaan tätä kirjoittaessani 2.3.2025 hänen sijaisjärjestelyistään ei ole kunnan sivuilla päätöstä.

Valittiinhan Tuusulaan uusi kansliapäällikkökin. Vt kansliapäällikkökin oli hakenut paikkaa, mutta kunnanhallitus oli hakijoita seuloessaan päätynyt kahteen ehdokkaaseen, Tapani Mattilaan ja Annaliisa Oksaseen. Mattila ilmoitti 14.1.2025 vetäytyvänsä kansliapäällikköhausta ja Valtuusto siten yksimielisesti valitsi Mimmun kansliapäälliköksi. Ainakin ensitapaamisen perusteella saatiin hyvä kansliapäällikkö. Sama tunne oli kyllä Reijonkin kohdalla.

 Sitten hieman maanläheisempää toimintaa menneltä vuodelta. Keväällä sain sähköpostia Tuotsinkylän koulun oppilaan vanhemmalta. Koulun kohtalo oli taas kerran uhattuna. Sivistystoimessa oli keksiity lakkauttaa koulu kevään 2025 jälkeen ja siirtää oppilaat Riihikallioon, vaikka Valtuuston päätöksen mukaan oppilaiden oli tarkoitus siirtyä Lahelaan kun Lahelan koulu valmistuisi 2029. Tapasin muutamia vanhempia koulun ruokalsaa ja yhteistyömme alkoi. Saimme viestitettyä valtuutetuille, ettei koulun lakkautuksessa ole tällä hetkellä mitään järkeä ja 17.6.2024 kokouksessa valtuutettujen enmmistö päättikin, että mennään alkuperäisen suunnitelman mukaan. 

Seuraavan valtuuston asia onkin muokata Lahelan koulun suunnitelmaa siten, että koulusta tulee järkevämmän kokoinen, eli ei mitään yli 1000:n lapsen tehdasta, vaan maksimissaan 250-400 oppilaan koulu. Silloin Ruotsinkylän ja Nahkelan kouluilla on vielä mahdollisuus toimia jatkossakin. Lisäksi tuo Lahelan koulun suunniteltu sijoituspaikka on vetelää savikkoa joen tulvauhan alueella. Alepan ympyrän länsipuolella oleva pelto on parempi paikka koululle. Otin jo alustavasti yhteyttä pellon omistajaan, jos vaikka olisi halukas myymään pellon kunnalle tai tekemään tilusvaihdon kunnan kanssa.

Palataan muihin asioihin tuonnempana.

Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus

 Sain tänään sähköpostia kunnasta. Vaikka pyysin useamman vuoden lukuja eri koulujen kuluista, sain vain vuoden 2019 luvut. Niiden piti olla tällä kertaa oikein ja täsmätä palveluverkkosuunnitelmassa olleisiin tietoihin. Tuli viidennet eri summaa osittavat luvut. Satunnaislukugeneraattori ilmeisesti arpoo korjauskertoimia ja jonkin momentin lukua muokataan hieman halutun lopputuloksen saamiseksi.

Olin asian tiimoilta jo aiemmin yhteydessä Kuntaliiton lakimiehiin. Sieltä saamani vastaus oli juristin kieltä, ja vastuu tulkinnasta on lukijalla. Vähän samaa tulkintaa joutui tänään käyttämään. Otsikon luottamushenkilön tiedonsaantioikeus on julkisuuslaissa kaikkia koskevaa tiedonsaantioikeutta laajempi. Mutta luottamushenkiö ei saa käyttä tiedonsaantioikeuttaan väärin. Viestissä myös mainittiin, ettei kuntalain 83§ velvoita antamaanesim. kopioita tai tulosteita, nähtäväksi antaminen riittänee. Pitääkö siis luottamushenkilöllä olla oma kopiokone tai skanneri matkassa, jos hän haluaa saada tietoa kunnan luvuista?

Mitä enemmän tätä koulujen lakkautusvimmaa alkaa tutkia ja vaatia oikeita ja ajantasaisia lukuja, sitä enemmän alkaa huolestuttamaan, miksi ei ensimmäisellä kerralla voi saada oikeita lukuja. Toisekseen ihmetyttää, mitkä luvuista ovat loppujen lopuksi oikein tai edes lähimpinä oikeita.

Ehkäpä kuudennet luvut osuvat yhteen joidenkin aiemmin toimitettujen lukujen kanssa. Toisaalta ovatko nekään oikeat? Sattuvat vaan osumaan kohdalleen joidenkin aiempien laskelmien kanssa.

Summa summarum. Linjamäen koulun lakkautuspäätös tapahtui puutteellisin ja väärin pohjatiedoin.

Mitäs minä sanoin!

 Otsikko on suora lainaus entisen tilakeskuksen päällikön Ritva Lappalaisen postauksesta Tuusulan kuntapolitiikkaryhmässä käydystä keskustelusta Kirkonkylän koulun toiminnoista kampuksen rakennusaikana. Ritvan ja monen muunkin mielestä uusi Kirkonkylän koulu olisi pitänyt rakentaa muualle, kuin nykyiselle ahtaalle tontille. Useita mahdollisia rakennuspaikkoja tutkittiin kaavoituksen kanssa, mutta kesken selvitystyön päätös sijainnista runnottiin läpi.

Kärsijiksi tässä tilanteessa joutuvat taas kerran lapset ja veronmaksajat. Hintalappu eri luokkien  kuskauksista Nahkelaan, Rusutjärvelle ja Vanhakylään voi nousta arvaamattoman kalliiksi jo yhdenkin onnettomuuden seurauksena. Lapset tullaan siis kuskaamaan toisille kouluille sen sijaan, että he itse voisivat kulkea jalan tai polkupyörällä koulumatkojaan. Hyötyliikuntaa jää saamatta melkoinen määrä.

Miten tähän runnomiseen sitten päädyttiin? Siihen osannee vastata pormestaritrio. Heillä on tuntunut mopo karkaavan käsistä sitä pahemmin, mitä pidemmälle pormestarimallin kanssa on Tuusulassa eletty. Tämä Kirkonkylän kampushan kesken kaiken ylimitoitettiin reilusti, jotta Klemetskogin koulun ruotsinkielinen opetus voitaisiin sinne siirtää. Ilman tuota ylimitoitusta Kirkonkylän koulu olisi mahtunut paremmin tuolle ahtaalle tontilleen. Taisi sivistystoimen puolella olla aavistus, ettei ruotsinkieliseen opetukseen kuitenkaan tule suunnitelman mukaista määrää oppilaita ja silloin tilaa olisi siirtää Tuomalan koulun opplaat Kirkonkylään. Runnomiselle oli siksikin kiire, että suurin osa kuntalaisista ei kannata megakampuksia, koska niiden rakentaminen johtaa pienten koulujen sulkemiseen. Nykyisen valtuuston voimasuhteilla pienet koulut ovat vaarassa ja uusi valtuusto voi olla eri mieltä. Äänestäjien onkin syytä olla tarkkana ja tutkia nykyisten valtuutettujen äänestyskäyttäytymistä näissä kouluja koskevissa päätöksissä.

Tuusulan palveluverkon uudistaminen on mietittävä uudestaan. Lasten kannalta on tärkeintä, että koulu on etenkin ala-asteella riittävän lähellä turvallisen koulumatkan takana. Yksisarjainen ala-aste riittää varsin hyvin ja maksimissaan ala-aste voi olla kaksisarjainen. Erinomaisia oppimistuloksia saavutetaan myös yksisarjaista pienemmissä kouluissa, joissa siis käytetään yhdysluokkia, eli samassa tilassa on useamman vuosikurssin oppilaita. Tuomalan koulu on maankuulu erinomaisesta pedagogiikastaan ja siellä näitä yhdysluokkia käytetään varsin monipuolisesti. Itsekin aloitin aikoinaan kansakoulussa, jossa kolme ensimmäistä luokkaa opiskeli samassa luokkahuoneessa.

Mikäli Tuusulan ala-asteet olisivat yksisarjaisia ja niiden sijoittelu olisi tehty viisaasti, ei juuri kenenkään tarvitsisi kulkea koulukyydillä ja kuljetuskustannuksistakin säästettäisiin. Näin korona-aikana hankalien karanteenien mahdollisuuskin pienenisi oleellisesti isoihin kampuksiin verrattuna. Ylä-asteita voidaan sitten sijoittaa hieman kauemmaksi kotoa, jos erillisten yläasteiden rakentamiseen on ylipäätään tarvetta. Jokaisen koulun ympärillä olisi alue, josta ensisijaisesti mennään kyseiseen kouluun. Nämä alueet eivät saisi leikata toisiaan. Kouljen väliin jäävältä "ei kummankaan" koulun ensisijaiselta oppilaaksiottoalueelta sitten lapsia sijoitettaisiin siihen kouluun, johon paremmin mahtuu tia vanhemmat lapsensa haluavat. Näin toimien yksikään koulu ei olisi ensisijaisen oppilaaksioton vuoksi tupaten täysi, vaan tilaa jäisi muutamille oppilaille toissijaiseen oppilaaksiottoon. 

Olen tätä mallia aikoinaan ehdottanut silloisessa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa, mutta se ei saanut riittävää kannatusta lautakunnan jäseniltä. Viranhaltijoilta sen sijaan tuli täystyrmäys idealle. Pitkässä juoksussa tuo ehdottamani malli on jopa taloudellinen, koska ei tarvitse rakentaa liian suuria kouluja. Myös kuljteuksissa säästetään ja ennenkaikkea lasten terveyden kannalta omin voimin kuljettu koulumatka on koulukyytiä parempi.

 Päätin sitten ryhtyä vielä kerran ehdolle

 

Valtuuston 7.12.2020 kokouksen olin sitä mieltä, että nyt saa riittää kunnallispolitikointi. Olin väärässä.

Kyseisessä kokouksessa tehtiin päätös Linjamäen koulun lakkauttamisesta monen äänestyksen jälkeen. Viimeisessä äänestyksessä tulos oli kovin tiukka. Jos yksikin koulun lakkauttamista kannattanut olisi äänestänyt koulun säästämisen puolesta, päätös olisi säästänyt Linjamäen koulun lisäksi muut uhanaliset pienet koulut. Nyt mikä tahansa koulu joutuu lakkausuhan alle, jos oppilasmäärä laskee alle 60:n. Surullista tässä oli se, että kolme TuPun valtuutettua äänesti pienten koulujen lakkautusten puolesta.

Moni jätti eroavan mielipiteen ja kymmenen hengen porukalla koostettiin valitus hallinto-oikeuteen. Koska tuo Linjamäen lakkautuspäätös oli syntynyt puutteellisten ja väärien tietojen perusteella oli tärkeää tehdä tuo valitus. Toinenkin valitus sinne tuli ja paikallislehti yhdessä sosiaalisen median kanssa sai aikaan myrskyn vesilasissa TuPun piirissä. Viestejä meni eri suuntiin ja koin joutuneeni syypääksi koko valitukseen. Viimeinen niitti tuli perustajajäseniin kuuluvalta ja sen mukaan on hyvä, etten lähde ehdokkaaksi. Edellisten vaalien alla eräs toinen ryhmä sai kunnian kahden ehdokkaan pudottamisesta listoiltaan.

Tällä nykyisellä valtuustokaudella olen ollut enemmän keskiryhmien edustajien kanssa samaa mieltä kuin TuPun edustajien. Kaukokiidon tulon esto Tuusulaan oli yksi pahimmista mokista Tuusulan valtuutetuilta ja monelta TuPulaiselta. Siksi oli helpoo vastata myöntävästä Salme Nepposen soittaessa ja kysyessä ehdokkaaksi Keskustan riveissä. Tahdon korostaa, että olen sitoutumattomana ehdolla. Puolueen jäsenkirjaa en siis ole ottanut. Palataan siihen jäsenkirja-asiaan sitten, kun Suomen kannalta tuhoisin puolue ei ole samassa hallituksessa. En voi ymmärtää, että kannabista saisi polttaa vapaasti, mutta kotimaista ja työtä Suomeen tuottavaa turvetta ei.

Palataan tuohon Linjamäen koulun lakkauttamiseen. Klemetskogin koulu lakkautettiin vastoin Kuntaliiton ohjeita ilman evausta ja Tuusulan sivistystoimi suoritutti evauksen pikatahtia konsulttiyritystä käyttäen. Tuusula on konsulteille kultakaivos, kun viranhaltijat siirtävät vastuunsa muualle. Tuo evaus oli sikäli puutteellinen, että päättäjille ei tuotu kaikkia sen antamia tuloksia nähtäviksi. Omituisin oli opetuspäällikkö Torvisen selitys, että siellä on niin kovaa tekstiä, ettei sitä sovi lukea. Varmasti vanhemmat ovat huolissaan lastensa koulun puolesta, mutta kyllä päättäjien pitää saada tietää kaikki, jos kerran viranhaltijatkin saavat nuo vapaan sanan kommentit lukea.

Pahin virhe Linjamäen lakkautuspykälässä oli kuitenkin noiden talouslukujen puutteellisuus ja virheet. Ensinnäkin yhdenkään koulun investointien kulut eivät olleet mukana laskelmissa. Linjamäen koulu on rakennettu 1917, joten investointi on kuoletettu jo kolmeen kertaan, koska Tuusulassa käytetään 30 vuotta investoinnin kuoletusaikana. Investointien puuttuminen johtaa toiseen virheeseen. Kellokosken koulu saadaan näyttämään todelista halvemmalta, koska investoinnit eivät rasita laskelmaa, jolla valtuutetuille perustellaan oppilaiden siirtoa Linjamäen koulusta Kellokoskelle.

Ylläpidon kuluista sen sijaan olemme saaneet joka käänteissä erilaiset luvut. Ennen kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokousta 17.11.2020 esityslistan liitteen(6.11.2020) mukaan Linjamäen koulun ylläpito maksoi 47311€. Kokouspäivänä saimme uuden tiedon ja nyt (17.11.2020) ylläpito maksoi 35374€.  Pyysin erikseen tarkempia tietoja investointikuluineen ja sain 19.3.2021 Excel-taulukon, jonka mukaan Linjamäen koulun ylläpito maksoikin vain 21136€. Siis alle puolet joulukuun valtuuston kokouksen esittelyn mukaan. Nyt pääsiäisen jälkeen talouspäällikkö Markku Vehmas lähetti sähköpostia, jossa kertoi minun saaneen väärät tiedot, oikeiden tietojen mukaan kulut olisivat 30254€, eli "täsmälleen samat" kuin valtuuston kokouksessa 7.12.2020. Nyt joku ei täsmää, koska valtuuston kokouksessa käytettiin kasvatus- ja sivistyslautakunnan 17.11. kokouksen lukuja. Olen siis saanut Tuusulan viranhaltijoiden taholta neljä erilaista lukua Linjamäen koulun ylläpidon kuluista. Kallein luku on yli 2,2 kertainen halvimpaan. Ei hyvältä näytä tämä esitysten valmistelu ja suurin osa valtuutetuista päätti koulujen lakkautusten puolesta näin väärillä tiedoilla.

Näyttääkin siltä, että koulujen säilyttämisessä ja lakkauttamisessa painaa enemmän ideologia kuin puhtaat faktat. Käsittelyn aikana paljastui uudeksi keisariksi ilman vaatteita kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka. Hänen mukaansa yksi peruste Linjamäen lakkautukselle on hänen aivojensa rasittuminen. Heikin aivoja kun rasittaa katsoa karttaa, jossa on liian monta koulua. Tuusula tunnettiin joskus taiteilijoistaan. Nyt Tuusula tunnetaan sätkää polttavasta ja kunnan luottokortteja apulaisensa kanssa kilpaa vinguttelevasta pormestaristaan ja toisesta apulaispormestarista joka ei kunnan visaa vinguta, mutta hoitaa lampaita paermmin kuin kouluverkkoa ja liian monen koulun kartalla näkemisestä aivonsa rasittavasta kuntakehitysjohtajasta.

Pormestarimallin myötä Tuusulassa meno on mennyt villiksi. Hyrylän keskusta tuhotaan mammuttiprismalla, linja-autoasema häädetään lähes IT-museolle, kunnantalo pistetään maan tasalle ja korkea kerrostalo tilalle, pienet koulut lakkautuslistalle ja mammuttikampukset tilalle. Tuusula on vielä maaseutumainen kunta, kaupungiksi tulemisessa ei ole mitään mieltä. Moni Tuusulaan muuttanut haluaa luontoa ympärilleen ja pois kaupungista, niin mekin aikoinaan -80 luvulla. Maaseutumaisuus on valtti pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Lapsille tilaa elää ja kasvaa turvallisessa ympäristössä lähellä olevaa kyläkoulua käyden. Koulua, jossa kaiki tuntevat toisensa, niin opettajat, oppilaat kuin vanhemmat.