maanantai 17. marraskuuta 2008

Nenäpäivä

Täytyy myöntää, että välillä tulee ideoita ilman suodatusta. Niin kävi perjantainakin.

Eli aamulla töihin ajaessani radiosta tuli nenäpäivään liittyvää juttua ihan urakalla. Sain mielestäni hyvän idean, laitan 10 % vaalikuluistani hyväntekeväisyyteen. Matkalla idea jalostui muotoon, että kysäisempä muilta TuPulaisilta heidän mielipidettään. Sähköpostin lähetettyäni ensimmäinen vastaus tuli lähes välittömästi Pentiltä, joka oli heti mukana.

Päivän aikana viestejä tuli tasaiseen tahtiin ja kaikki asian puolesta. Kotona sitten ynnäilin summia ja soitin Jokisen Irmalle, joka oli juuri kotiutumassa eikä ollut sähköpostejaan ehtinyt tutkia. Pikaisen neuvonpidon päätteeksi päätimme ryhtyä kampanjaan lahjoittamalla 1015 € Afrikan lapsien tulevaisuuden parantamiseksi. Minun mielestäni on tärkeä auttaa ihmisiä kotiseudullaan. Ja tässä tapauksessa avun perillepääsy on todennäköistä.

Ainut ongelma perjantaina oli kotiseutuyhdistyksemme (kuten eräs demari meitä tituleeraa) likviditeetti. Tilipäiväni kunniaksi "lainasin" summan. Uskon vakaasti TuPulaisten rehtiyteen. Puolueelle en lainaisi senttiäkään. Oikeasti oli toinenkin ongelma ja se oli ajan vähyys. Haaste piti saada perille ennen ohjelman alkua ja sitten oli vielä jälkikasvun harrastukset, joihin naapuri kolmen perheen pojat vei. Minulle jäi vain kotiinkuljetus. Nippa nappa ehdin kaiken hoitaa, ainoastaan saunavuoron alusta hetken myöhästyin.

Tunneskaala on nyt jälkikäteen vaihdellut hieman. Ehkä syynä oli yksi kriittisempi viesti mukanaolon järkevyydestä, tai paremminkin tavasta olla mukana. Eli ammattiliittojen kanssa samalla sivulla. On siellä mukana 4H-kerhojakin, joita en ammattiliitoiksi kutsuisi. Loppupeleissä asia saa positiivisen sävyn, koska avustuksen tärkeys menee muotoseikkojen yli.

Tähän loppuun voi laittaa äitini usein käyttämän lauseen, joka oli yksi syy koko ideaan: "Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostaankaan."

Ei kommentteja: