Kiinalainen juttu osa 10

Nyt on sitten voimat ihan loppu. Tämä flunssa ja urheilu ei sovi yhteen. Urheilua tuli harrastettua illalla paikallisella karting radalla. Koulupäivä alkoi huonosti, neljä meistä oli enemmän tai vähemmän sairaana flunssan kourissa. Itse sentään jaksoin lähteä eilen ostamieni pillereiden voimalla duuniin. Puolenpäivän jälkeen paikalliset kollegat Kalle ja Timo veivät minut koulun hospitaaliin, jossa pikaisen diagnoosin perusteella sain vahvempaa troppia.

Täällä on muuten opettajilla työsuhde-etuna 80 % alennus lääkkeistä. 12 tabletin pakkaus maksoi 2,60 Yuania, eli karkeasti pyöristettynä alle 30 centtiä. Ei paha hinta lääkkeestä, joka myös tuntui toimivan. Olo parani silmissä ja lähdinkin muiden mukana karting radalle. Harjoitusajon jälkeen olo oli kypsä, mutta parani sen verran, että ajoin vielä aika-ajotkin ja finaalin. Tulos heikkeni jokaisella ajokerralla, mutta siihen ei pelkästään ollut syynä kuntoni, vaan autojen epätasainen suorituskyky. Lopputuloksena kaikilla kuitenkin hyvä mieli ja jälkipeli sen mukaista.

Itse koulupäivän vietimme noiden metronkuljettajien seurassa, tai heiksi opiskelevien kanssa. Ajelimme simulaattorilla ja harjoittelimme asemalle pysähtymistä. Nämä täkäläiset oppilaat ajavat 14 asemanväliä päivässä ja opetus kestää siis kolme vuotta. Viimeinen vuosi on työharjoittelua.

Onneksi täkäläisten teknisen puolen opettajien englanninkielen taito oli niin heikko, että he olivat hankkineet jo aiemmin tutuksi tulleen Jayn ryhmänsä kanssa opetusta seuraamaan ja samalla tulkkaamaan. Meidän oppilaamme olivat jo oppineet niin hyviksi metrokuskeiksi, että opastivat kädestä pitäen Jayn oppilaille metrolla ajoa. Samalla heidän englannintuntinsa sai uuden sisällön. Kaikki olivat tyytyväisempiä iltapäivään kuin aamupäivään.

Saimme myös seurata esityksen, missä kuskioppilaat hoitivat hätätilanteen, missä metrojuna oli rikkoutunut tunneliin ja toisen junan avulla se hinattiin huoltoon. Jokainen tuntui osaavan vuorosanansa, vaikka paperit olivat turvana. Aamupäivän puuduttavuudesta huolimatta lopultakin onnistunut päivä.

Nyt on aika painua pehkuihin ja odottaa lääkkeen vaikutusta, otin nimittäin juuri äsken yötabletin. Pakkauksessa on siis päivälle ja yölle erilaiset pillerit. Ainakin silmäluomet tuntuvat jo raskailta. Huomenna on taas luvassa erilainen päivä ohjelmamme mukaan. Suomessa viime vuonna ollut Timo vetää huomisen. Torstaina on yhteinen päivällinen Communication Schoolilla ja perjantaina loppuyhteenveto aamupäivällä ja sitten alkaa pakkaaminen.